Haku

"Sen naamasta näkyy, että hyvin viihtyy" : lapsen päivähoidon aloitus isien näkökulmasta

QR-koodi

"Sen naamasta näkyy, että hyvin viihtyy" : lapsen päivähoidon aloitus isien näkökulmasta

Lapsen päivähoidon aloitus isien näkökulmasta

Isyys ja isien osallisuus ovat viime aikoina olleet paljon esillä niin tieteellisissä tutkimuksissa kuin mediassakin. Myös vanhempien ja kasvatushenkilöstön välisen kasvatusyhteistyön merkitystä korostetaan erityisesti päivähoidon aloitusvaiheessa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli tutkia isien kokemuksia lapsensa päivähoidon aloituksesta sekä isien osallisuutta kasvatusyhteistyöhön. Päivähoidon aloitusta ja sen ilmenemistä perhe-elämässä tarkasteltiin Bronfenbrennerin (1979) ekologisen teorian mukaan mikro-, meso-, ekso- ja makrotasolla. Tutkimuksen lähtökohtana oli fenomenologis-hermeneuttinen orientaatio. Aineisto kerättiin syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana käyttäen aineistonkeruumenetelmänä pienimuotoista kyselyä ja puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui yhteensä kymmenen isää Jyväskylän alueelta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustulosten mukaan päivähoidon aloitus näkyy perheen arjessa uusina rutiineina ja järjestelyinä. Vanhempien työajat työmatkoineen ja –projekteineen sekä aikaan ja paikkaan sitoutumattoman työn tekeminen luovat perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseen toisaalta haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Tuloksemme osoittavat, että työn ja perheen yhteensovittamisessa helpottavat etenkin työnantajan jousto sekä vanhempien yhteiset kalenteripalaverit. Suurin osa haastatelluista isistä osallistui aktiivisesti lapsensa päivähoidon aloitusprosessiin. Isät pitivät tärkeänä lapsen valmistamista tulevaan muutokseen suunnittelemalla siirtymää päivähoidon henkilökunnan kanssa. Kasvatusyhteistyön osalta isät olivat tiedostaneet oman osallisuuden merkityksen. Suurin osa isistä koki kasvatusyhteistyön toteutuvan luottamuksellisena, avoimena ja rehellisenä. Halu olla mukana lapsen päivähoitoon liittyvissä asioissa näkyi isien osallistumisena erilaisiin yhteistyötapaamisiin. Kasvatusyhteistyön haasteena isät pitivät vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan kiirettä sekä henkilökunnan vähäistä määrää ja vaihtuvuutta. Tulostemme mukaan isien osallisuudessa lapsensa päivähoitoon on nähtävissä samoja piirteitä kuin aikaisemmassa tutkimustiedossa (Huttunen 2001) koskien isien osallisuutta vanhemmuuteen ja perhe-elämään.

Tallennettuna: