Tämä pro gradu -työ käsittelee journalismia Venäjällä. Tutkielmassa keskitytään erityisesti journalistin yhteiskunnallisen roolin ja journalismietiikan tarkasteluun. Aineistona ovat moskovalaisten journalistiopiskelijoiden teemahaastattelut, jotka on kerätty helmikuussa 2012 Moskovan valtionyliopiston (MGU) journalismin tiedekunnassa.

Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, miten journalistiopiskelijat suhtautuvat ammattiinsa Venäjällä: miten tiukka mediakontrolli vaikuttaa heidän ajatteluunsa lehdistönvapaudesta, ja kuinka journalistietiikkaan suhtaudutaan maassa, johon ei ole luotu journalistien itsesääntelyjärjestelmää. Tutkielman tavoitteena on tarjota katsaus median näkökulmasta Venäjän poliittisesti poikkeuksellisen tapahtumarikkaaseen vuoteen 2012, jota voidaan pitää käänteen tekevänä venäläisen kansalaisyhteiskunnan kehittymisen kannalta.

Tutkielmassa taustoitetaan vuoden 2012 poliittisia ja yhteiskunnallisia käänteitä sekä niiden vaikutusta journalismiin, ja tarkastellaan venäläisen mediajärjestelmän syntyä pidemmällä aikavälillä. Tutkielma käsittelee myös Putinin ajan mediakontrollia ja journalistietiikan tilaa nyky-Venäjällä. Analyysi-osiossa käydään läpi haastatteluaineiston antamia tulkintoja journalismista, journalistietiikasta, toimittajan asemasta ja lehdistönvapauden tilasta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä.

Tutkielmani osoittaa, ettei journalistietiikkaan suhtauduta Venäjällä yleisenä ammattikuntaa sitovana ohjeistona, vaan se nähdään osana toimittajan henkilökohtaista moraalia. Koska Venäjällä ei ole vastaavaa journalistien itsesääntelyjärjestelmää kuin Suomessa, yhteiset eettiset ja ammatilliset säännöt ovat vähissä. Venäjällä journalistilla katsotaan olevan henkilökohtainen vastuu eettisistä valinnoistaan ja toimittajan katsotaan olevan velvollinen palvelemaan paitsi yleisöään, myös juttujensa kohteita.

Journalistin roolin osalta osa neuvostoaikaisista näkemyksistä on kantaunut näihin päiviin saakka. Yleistä nuorille journalisteille on nähdä journalisti eräänlaisena yhteiskunnan "auttajana" ja "valistajana". Myös nykyinen korruptoitunut hallinto vaikuttaa journalistien työtapoihin ja ajatteluun. Korruptio hyväksytään journalismissa siinä missä se on osa muutakin yhteiskuntaa. Länsimaalaistyyppistä lehdistönvapautta ei pidetä edes tavoiteltavana - sen ei katsota olevan "sopivaa" Venäjälle. Journalistin ja vallan suhteen katsotaan olevan yhteistyöhön perustuva, eikä vallan kritisoimista pidetä tärkeänä.

Journalistiopiskelijat kertovat työssään kokevansa pelkoa, painostusta, jopa uhkailua vaikutusvaltaisten tahojen suunnalta. Yleinen näkemys kuitenkin on, että toimittaja voi itse käyttäytymisellään vaikuttaa siihen, joutuuko hän vaikeuksiin tulenarkoja aiheita käsitellessään.