Tutkielman tavoitteena on selvittää, mikä on sanomalehti Keskisuomalaisen rooli Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoskeskustelussa, ja kuinka Keskisuomalainen tuossa roolissaan vaikuttaa demokratian toteutumiseen. Tutkielman poliittinen aspekti löytyy kysymyksinä tiedotusvälineiden vallasta ja niiden vaikutuksista päivän politiikkaan ja demokratian toteutumiseen. Työ yhdistää valtioopilliseen tutkimukseen mediatutkimusta. Tutkielman aineiston muodostaa 66 Keskisuomalaisessa vuonna 2006 ilmestynyttä artikkelia, jotka käsittelevät kuntaliitosta edellä mainittujen kuntien välillä. Joukossa on pääkirjoituksia ja mielipidekirjoituksia yhteensä 33 kappaletta sekä uutisartikkeleita samoin 33 kappaletta. Artikkeleista yhteensä 43 suhtautui liitokseen myönteisesti ja kahdeksan kielteisesti. Artikkeleista 15 kappaleessa ei otettu liitoksen kantaa tai molemmat näkemykset olivat esillä. Sanomalehtiaineiston lisäksi aineisto käsittää neljän kuntajohtajan haastattelut. Haastattelut ovat luonteeltaan aihetta taustoittavia teemahaastatteluja. Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt ensisijaisesti Norman Faircloughin menetelmiä. Tutkimustuloksenani esitän, että sanomalehti Keskisuomalainen on ottanut Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoskeskustelussa aktiivisen toimijan roolin. Lehti ei ole vain tyytynyt seuraamaan tapahtumia sivusta ja representoimaan todellisuutta. Keskisuomalainen ajaa kuntaliitosta. Tämä näkyy siinä, että liitokseen myönteisesti suhtautuvia artikkeleita on enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia, mutta myös siinä, että lehden pääkirjoituksissa otetaan liitoksen puolesta kantaa. Liitokseen myönteisesti suhtautuvien todellisuus pääsee lehdessä paremmin esille. Kaikilla eri mielipideryhmillä ei ole kuntaliitoskysymyksessä yhtäläistä pääsyä julkisuuteen sanomalehti Keskisuomalaisen kautta. Demokratiassa median tehtävänä nähdään kansalaisten informointi heitä koskevissa asioissa niin monipuolisesti ja avoimesti kuin mahdollista. Demokratia toteutuu parhaiten, kun kansalaiset voivat tehdä valintansa kaiken saatavilla olevan tiedon pohjalta ja kun kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet oman mielipiteen muodostamiseen. Eri näkökulmat liitoksen tarpeellisuudesta eivät pääse Keskisuomalaisessa yhtäläisesti esiin. Tasavertaisuus ei toteudu, eikä näin ollen kansalaisilla ole mahdollisuutta vapaaseen mielipiteen muodostukseen lehteä seuraamalla.