Tutkimukseni aiheena on selvittää kuntaliitoskeskusteluun kuuluvien käsitteiden vaikutusta kuntaliitosten toteuttamiseen ja kuinka käsitteet ovat vaikuttaneet poliittiseen diskurssiin ja toimintaan kuntaliitoksissa viimeisen noin 40 vuoden aikana virallisten tahojen ja tekstien kautta. Tutkimuksessa kuntaliitoskeskustelua tarkastellaan 1960-luvulta 2000-luvulle. Varsinainen analyysi jakautuu kolmeen päälukuun. Ensimmäinen käsittää ajanjakson 1960- ja 1970-luvut, toinen 1980-luvun ja osan 1990-luvusta. Kolmannessa luvussa käsitellään edellisten vuosikymmenten keskustelujen vaikutuksia kahden kuntaliitoksen toteutumisen 2000-luvulla. Tutkimuksessa kysytään miten käsitteet ovat muuttuneet tai mitä uusia merkityksiä ne ovat saaneet ajan ja politiikan muutoksissa. Tutkimus kertonee myös jotakin siitä poliittisesta diskurssista miksi kuntaliitoksia ja kuntauudistusta on jahkailtu vuosikymmeniä. Tutkimuksessa etsitään vastausta tai viitteitä myös siihen, miten käsitteet muuttavat politiikkaa ja politiikka käsitteitä sekä miten poliittiset valtasuhteet muuttuvat käsitteiden arvostuksen muuttuessa. Kysymysten perusajatuksena on tutkimuksen tekijän usko siihen, että historian traditiossa ovat ne retoriikan ja diskurssin esteet, miksi kuntauudistusta eikä kuntaliitoksia ole tehty vuoteen 2008 sillä suunnitelmalla, mitä eri keskustelijat ovat hahmotelleet kuntien määrän olevan 2000- luvulle siirryttäessä. Tutkimuksen perusteella virallisissa kuntaliitoskeskusteluissa on ollut kysymys valtion ja kunnan välisestä vastakkainasettelusta ja näiden valtasuhteiden muutoksesta eri ajanjaksoilla. Eri ajanjaksoilla käsitteet ovat saaneet erilaisia merkityksiä ja kytkeytyneet politiikkaan monella tasolla. Käsitteiden merkitykset muuttuvat ja saavat uusia painoarvoja ja käsittelyfoorumeja. Tapahtuneissa muutoksissa on ollut kysymys käsitteiden diskursseissa tapahtuneista muutoksista, niiden painoarvosta ja järjestyksestä. Käsitteiden painoarvo vaihtuu mitä lähemmäksi tullaan 1990-lukua. Käsitteiden järjestys muuttuu tultaessa 2000-luvulle. Kuntien taloudellinen tilanne tuo uudenlaisia perusteluja sekä kuntien itsehallinnon puolustajille että vastustajille kuntaliitosvalmisteluissa.