Opinnäytetyössä tarkastellaan musiikkiluokalle hakeutumista oppilaiden, vanhempien sekä opettajien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää musiikkiluokalle hakeutumisen taustalla olevia motiiveja, valintakokeeseen valmistautumista ja kokemusta, musiikkiluokalla opiskelun edellytyksiä sekä käytetyn pääsykoemenetelmän sopivuutta oppilasaineksen valinnassa. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat erään suomalaisen peruskoulun musiikkiluokan 3. vuosiluokan 24 oppilasta, heidän vanhempansa sekä koulun musiikkiluokkia opettavat luokanopettajat. Teoreettinen viitekehys on jäsennetty musikaalisuutta ja musiikin opiskelun motivaatiota käsittelevistä teorioista käsin; Karman musikaalisuuden malli, Hallamin musiikin oppimisen malli sekä Austinin, Renwickin ja McPhersonin musiikkia motivoituneesti opiskelevan oppilaan malli ovat tutkimuksen taustateorian keskeiset painopistealueet. Tutkimusaineisto on koottu laadullisin tutkimusmenetelmin yhteistyökoulun oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta lukuvuoden 2008–2009 aikana. Käytössä olivat vapaa kirjoitelma, kyselylomake sekä haastattelu, ja kerätty aineisto on analysoitu teemoittelun ja tyypittelyn avulla merkitysluokiksi. Tutkimusaineistosta nousseiden tulosten mukaan merkittävimmät motiivit oppilaan musiikkiluokalle hakeutumiseen ovat sosiaalisia ja oppilaan aiempaan musiikkiharrastukseen ja musiikin tuottamaan sisäsyntyiseen motivaatioon liittyviä. Musiikkiin orientoitunut perhe ja kaveripiiri toimivat lapsen motivaatiota suuntaavasti, ja laulamisen ja soittamisen tuottama ilo sekä halua oppia lisää saavat oppilaan hakeutumaan musiikkiluokalle. Valintakoe koetaan pääosin jännittävänä vaiheena musiikkiluokalle pyrittäessä, ja valintavaiheeseen valmistaudutaan paitsi soittamista ja laulamista harjoittelemalla, myös keskustelemalla vanhempien ja muiden pyrkijöiden kanssa. Musiikkiluokalla opiskelu edellyttää tutkimustulosten mukaan oppilaalta riittävän musikaalisuuden lisäksi motivaatiota sekä yleistä kypsyyttä koulutyöstä suoriutumiseen. Käytetty kykyjä mittaava Karman musikaalisuustesti nähdään hyvänä, musikaalisuutta paljastavana testinä, mutta se ei yksin riitä ennustamaan tai selittämään musiikkiluokalla opiskelun edellytyksiä, vaan lisänä käytetään laulu- ja rytmintoistotestiä, haastattelua sekä vapaaehtoista soittonäytettä.