Tiivistelmä. Suunnittelin kandidaatintyössäni musiikkikeskuksen Oulun keskustan Pakkahuoneenkadulle. Tavoitteenani oli luoda musiikin ystäville arvokas paikka Oulun keskustaan. Musiikkikeskus toimisi modernina kohtaamispaikkana niin musiikin soittajille, opettajille, harrastajille kuin ohikulkijoillekin. Suunnitelmani oli korvata olemassa oleva toimistorakennus kaupunkikuvaa elävöittävällä keskuksella, jossa yhdistyvät musiikkiopiston konservatoriotilat sekä kamarimusiikkisali. Vuoden teemana Nykyaikaisen arkkitehtuurin III -kurssilla käsittelimme kiertotalouden ja kestävän kehityksen kysymysten ratkaisuja nykyarkkitehtuurin keinoin. Kohde oli arkkitehti Reijo Kerolan suunnittelema 1962 valmistunut konttori- ja liiketalo, joka on jo pitkään ollut purku-uhan alla. Tontin ahtaus on hankaloittanut kannattavan uudisrakennuksen sovittamista kortteliin.

Vanhan rakennuksen rungon hyödyntäminen täysin uudistuvassa toiminnossa jäi muilta osin omaksi valinnakseni, mutta kantavat seinät sekä pilarit ja palkit tuli säilyttää. Projekti laittoi minut ajattelemaan korjausrakentamisen haasteita. Kuinka uudet, enemmän tilaa vievät toiminnot saadaan sijoitettua vanhaan runkoon muuttuvan käyttötarkoituksen ja kehittyvän talotekniikan myötä?

Päätin laajentaa rakennusta sekä kadun että sisäpihan suuntaan sekä lisäämällä yhden, korkean kerroksen. Musiikkikeskus koostuu suorakulmaisesta massasta, joka tekee porrastuksen sisäpihan suuntaan luoden luontevan syvennyksen pääsisäänkäynnille kadun puolelle. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuva ravintolasali avautuu lasiseinän kautta sekä kadulle että sisäpihan terassille. Ylimpään kerrokseen sijoittuu työssäni näyttävä kamarimusiikkisali, jota ympäröi lasinen lämpiö kaupunkinäköalalla. Tukitilat, kuten keittiö ja tekniset tilat ovat kellarikerroksessa, ja 2.–4. kerroksen konservatorion kaikista opetustiloista ja toimistoista avautuu näkymä kadulle tai sisäpihalle. Metallinhohde julkisivussa ja avara katutason kerros kutsuvat kulkijan sisälleen musiikin ihmeelliseen maailmaan.