Tiivistelmä. Lapselle lukeminen on mediassa esillä säännöllisin väliajoin ja aihetta on tutkittu viime vuosina useista eri näkökulmista, kuten siitä, että miten se tukee lapsen kielellistä kehitystä. Kandidaatintutkielmani aihe käsittelee perheen yhteistä lukuhetkeä ja tutkimuksen tavoitteena on selvittää, että miten se voi tukea lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta.

Tutkielma on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen tavoitteena on luoda yleiskuvaa aiheesta. Haluan perehtyä vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen ja yhteisen lukuhetkeen tarkemmin pro gradu -tutkielmassani, joten tavoitteena on ollut kerätä tietopohjaa sitä varten. Lukuhetken ja vuorovaikutuksen välisen yhteyden lisäksi käsittelen lastenkirjallisuutta ja sen ominaispiirteitä. Keskeisimpiä käsitteitä tutkielmassani ovat vuorovaikutus, lukuhetki, lukeminen ja lastenkirjallisuus.

Suurimpina teemoina lähdeaineistosta nousi esiin lukuhetken tarjoama yhteinen aika perheenjäsenten välillä, sekä siihen liittyvä fyysinen läheisyys, kirjojen mahdollistama vastavuoroinen keskustelu, sekä mahdollisuus harjoitella lukemista uutena taitona positiivisessa ja turvallisessa ilmapiirissä. Merkittävää on, että yhteisiä lukuhetkiä ei lopeteta, kun lapsi oppii itse lukemaan, sillä lapsen ollessa minkä ikäinen tahansa, hän nauttii saamastaan huomiosta ja läheisyydestä yhteisen lukuhetken aikana ja kokee itsensä tärkeäksi vanhemmalleen.