Tämän tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia, millä tavalla nykyinen yhteiskuntamme muutos vaikuttaa tämän päivän koulutyöhön. Muutos on tullut hyvin näkyvästi esillä määrärahojen leikkausten ja koulujen lakkautusten lisäksi myös opettajien uupumisina ja pitkinä sairauslomina. Lisäksi lasten levottomaksi muuttuneet koulukäyttäytymiset ovat osaltaan muuttaneet koulun arkipäivää.

Tutkimukseni tärkeimmäksi kysymykseksi osoittautui, kuinka rehtori osaa ja voi jakaa työnsä niin, että hän voisi käyttää omaa työaikaansa siihen mikä on tärkeintä koulun perustehtävän kannalta. Tutkimukseni aine kiinnosti sen vuoksi, koska nykyinen yhteiskuntamme muutos koskee koko kouluyhteisöä; koulukäyttäytymistä, oppilaita, vanhempia ja myös opettajia. Ja kuinka rehtori, koulun johtajana, onnistuu saamaan kaikki nämä muuttuneet palaset omille paikoilleen.

Lisäksi tärkeäksi koettiin myös se, että opettajat tarvitsevat, yhä enemmän esimiestensä tukea, sekä turvallista ja vuorovaikutteista toimintakulttuuria.

Rehtorin ja opettajan työssä on tärkeä sisäistää, että työ on aina monenlaisen arvioinnin kohteena, mikä perustuu ajatukseen koulun yhteisestä omistajuudesta. Sen hyväksyminen ja toisaalta positiivinen hyödyntäminen ovat tärkeä osa sitä ammattitaitoa, jota pitää tietoisesti kehittä koko työuran ajan (Kettunen, 2007, s. 19). Rehtorin työ on johtamistoimintaa, jonka tärkeimmät arvot ja päämäärät ovat pedagogisia, jotka tähtäävät aina lapsen oppimiseen ja kasvuun.

Tutkimukseeni etsin vastauksia kirjallisen lähdemateriaalin kautta, jossa vahvasti otettiin esille koulun kehittäminen, vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen.