In dieser Pro-Gradu-Arbeit wird untersucht, wie sich die kulturellen und landeskundlichen Ansichten finnischer Gymnasiasten im Deutsch als Fremdsprache-Unterricht von den kulturellen und landeskundlichen Inhalten der Lehrbücher unterscheiden bzw. mit diesen übereinstimmen. Das Ziel war also herauszufinden, wie das Deutschlandbild finnischer Schüler aussieht und wie gut es zu dem Bild in den Lehrbüchern, die im DaF-Unterricht verwendet werden, passt. Im Theorieteil werden u.a. die Begriffe Kultur, Landeskunde, Fremdbild und Stereotyp behandelt. Da alle diese Begriffe sehr breit und komplex sind, wurden sie hier vor allem unter dem Blickwinkel von Fremdsprachenunterricht betrachtet. Um das Ziel dieser empirischen Untersuchung zu erreichen, wurden drei Befragungen von finnischen Schülern der gymnasialen Oberstufe durchgeführt. Um möglichst vielseitige Informationen zu bekommen, wurden die Fragebögen von 27 Schülern des A2-Sprachniveaus ausgefüllt, d.h. sie haben schon 6–8 Jahre Deutsch gelernt und somit auch mehr Erfahrungen mit der deutschen Kultur gemacht. Der Fragbogen besteht aus sieben größtenteils offenen Fragen über Kultur, Landeskunde und Stereotype/Vorurteile. Mithilfe der Fragen wurde versucht, ein möglichst vielfältiges Bild von den Meinungen der Schüler über Deutschland, die deutsche Kultur und die Lehrbücher für Deutsch zu bekommen. Zusätzlich wurden noch die Lehrbücher, welche die Schüler im Moment nutzten, analysiert. Diese Lehrbücher sind Genau 1, Genau 2 und Genau 5 aus der Lehrwerkreihe Genau, wobei die zwei ersterwähnten den Fokus auf alltägliche Themen und das letzterwähnte mehr auf die Hochkultur legen. Die Ergebnisse der Befragungen und die Lehrbuchanalyse haben gezeigt, dass die kulturellen und landeskundlichen Ansichten der Schüler größtenteils mit den kulturellen und landeskundlichen Inhalten der Lehrbücher übereinstimmen. Die für die Schüler wichtigsten Themenbereiche wie Alltagskultur, Sehenswürdigkeiten und Geographie finden sich auch in den Lehrbüchern. Bei der Wichtigkeit des im Buch Genau 5 dargestellten Themas Hochkultur sind sich die Schüler allerdings uneinig. Sowohl die Schüler als auch die Lehrbücher haben im Allgemeinen ein sehr positives Deutschlandbild und es kamen nur wenige negative Vorurteile aus den Antworten hervor. Die Autostereotype bzw. Eigenbilder der Schüler waren teilweise sehr negativ, während die Heterostereotype bzw. Fremdbilder oft sehr positiv waren, was ein interessantes und auch überraschendes Resultat dieser Untersuchung ist. Es wurde auch festgestellt, dass die Schüler fast keine eigenen Erfahrungen mit Deutschland gemacht haben und die Kenntnisse somit größtenteils direkt aus den Lehrbüchern stammen. Andere wichtige Informationsquellen sind neben den Lehrbüchern die Lehrer, aber auch das Internet und das Fernsehen. Obwohl die Mehrzahl der Schüler die Lehrwerkreihe Genau schon veraltet findet, haben die Bücher es trotzdem geschafft, ein positives Bild von Deutschland zu vermitteln. Aufgrund des qualitativen Charakters der Untersuchung können die Ergebnisse natürlich nicht generalisiert werden, aber wie aus den Ergebnissen deutlich hervorgeht, sind die Lehrbücher und die Lehrer nach wie vor die wichtigsten Vermittler der kulturellen und landeskundlichen Informationen im Fremdsprachenunterricht. Daher ist es auch äußerst wichtig, dass die Lehrbücher vielfältige und aktuelle Informationen über die Kultur des Zielsprachenlandes enthalten.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan sitä, miten suomalaisten lukiolaisten kulttuuriset ja maantuntemukselliset näkemykset saksa vieraana kielenä -opetuksessa eroavat tai täsmäävät oppikirjojen kulttuuristen ja maantuntemuksellisten sisältöjen kanssa. Tavoitteena oli siis saada selville, millainen suomalaisten lukiolaisten Saksa-kuva on ja miten hyvin se sopii yhteen saksa vieraana kielenä -oppitunneilla käytettävien oppikirjojen Saksa-kuvan kanssa. Tutkimuksen teoriaosa sisältää muun muassa kulttuurin, maantuntemuksen, vieraskuvan ja stereotyypin käsiteet. Koska kaikki nämä käsitteet ovat hyvin laajoja ja moninaisia, tarkastellaan niitä tässä yhteydessä ennen kaikkea vieraankielen oppijoiden näkökulmasta. Tämän empiirisen tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi laadittiin kolmelle lukion eri saksan ryhmälle kysely, joka suunnattiin 27:lle A2-kielitaidon saavuttaneelle lukiolaiselle. Näin saatiin mahdollisimman kattavasti tietoa lukiolaisten mielikuvista, koska kyselyyn vastanneet ovat opiskelleet saksaa jo 6–8 vuotta ja ovat näin ollen saaneet jo enemmän kokemusta saksalaisesta kulttuurista. Kyselylomake koostuu seitsemästä pääosin avoimesta kysymyksestä liittyen kulttuuriin, maantuntemukseen ja stereotypioihin/ennakkoluuloihin. Kysymysten avulla haluttiin saada mahdollisimman monipuolinen kuva opiskelijoiden käsityksistä Saksaa, saksalaista kulttuuria ja myös saksan oppikirjoja kohtaan. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin niitä oppikirjoja, joita opiskelijat sillä hetkellä käyttivät eli tässä tapauksessa Genau-nimisen oppikirjasarjan kirjoja Genau 1, Genau 2 ja Genau 5, joista kaksi ensimmäistä keskittyvät arkipäiväisiin teemoihin, kun taas jälkimmäinen sisältää enemmän korkeakulttuuria. Kyselyn tulokset sekä oppikirja-analyysi osoittavat, että lukiolaisten kulttuuriset ja maantuntemukselliset näkemykset vastaavat hyvin oppikirjojen kulttuurisia ja maantuntemuksellisia sisältöjä. Nuorille tärkeitä aihe-alueita kuten populaarikulttuuria, nähtävyyksiä ja maantiedettä löytyy myös oppikirjoista. Genau 5 kirjan sisältämän korkeakulttuuri-teeman kohdalla mielipiteet jakautuvat kuitenkin kahtia. Puolet lukiolaisista pitävät kyseistä teemaa tärkeänä ja puolet vähemmän tärkeänä. Sekä oppijoiden keskuudessa että oppikirjoissa on yleisesti ottaen erittäin positiivinen Saksa-kuva ja vastauksista nousikin esiin vain muutamia negatiivisia ennakkoluuloja. Oppilaiden autostereotyypit eli ns. omakuvat olivat osittain hyvinkin negatiivisia, kun taas heterostereotyypit eli ns. vieraskuvat olivat usein erittäin positiivisia. Tätä voidaankin pitää yhtenä tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena. Tutkimus osoitti myös, että oppilailla ei juurikaan ole omia kokemuksia Saksasta ja näin ollen tiedot kumpuavat suurimmaksi osaksi luultavasti suoraan oppikirjoista. Tärkeimmät tiedonlähteet oppikirjojen lisäksi ovat opettajat, mutta myös internet sekä televisio. Vaikka suurin osa opiskelijoista mieltää Genau-oppikirjasarjan kirjat jo vanhentuneiksi, ovat kirjat siitä huolimatta onnistuneet luomaan positiivisen kuvan Saksasta opiskelijoille. Tutkimuksen kvalitatiivisen luonteen vuoksi ei tuloksia tietenkään voida yleistää, mutta kuten tuloksista käy ilmi, ovat oppikirjat ja opettajat yhä edelleenkin yhdet tärkeimmistä kulttuurisen ja maantuntemuksellisen tiedon välittäjistä vieraan kielen opetuksessa. Näin ollen onkin äärimmäisen tärkeää, että oppikirjat sisältävät monipuolista ja ajankohtaista tietoa kohdekielisen maan kulttuurista.