Tämän tutkielman tarkoitus on kartoittaa teknologiakasvatuksen integrointimahdollisuuksia musiikinopetuksen parissa yhden esimerkkitapauksen avulla. Tutkielman päämääränä on selvittää, kuinka tutkimuksen kohderyhmä suoriutuu teknologia- ja musiikkikasvatusta yhdistävästä ongelmanratkaisutehtävästä, ja mitä tutkittava kohderyhmä ajattelee kokemastaan teknologia- ja musiikkikasvatusta yhdistävästä teemapäivätyyppisestä opetuskokonaisuudesta.

Teknologia on väistämätön osa meidän jokaisen arkipäiväämme. Me kohtaamme sitä nykyään valtavasti erilaisissa muodoissa elinympäristössämme. Tästä syystä teknologian ymmärtämisen tulisi kuulua myös jokaisen ihmisen yleissivistykseen samalla tavoin kuin luku-, kirjoitus- ja laskutaitokin. Tällöin se antaa ihmiselle välineen nykyaikaisen realistisen maailmankuvan jäsentämiseen. Teknologiakasvatuksen avulla on mahdollista yhdistää eri tiedon- ja taidonaloja teknologian oppimista varten. Musiikkia sen sijaan on pidetty vahvasti oppilaan tunne-elämän kehittymiseen ja itseilmaisun mahdollistamiseen kuuluvana luovana oppiaineena. Sillä on merkittävä vaikutus oppilaiden sosiaalistumisprosessiin esimerkiksi yhdessä tekemisen, oman minän kokemisen sekä toisten huomioon ottamisen kautta. Musiikki on teknologian tavoin oleellisesti mukana ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Sen vaikutusmahdollisuudet nyky-yhteiskunnassa ovatkin valtavasti kasvaneet vahvan teknologisen kehittymisen johdosta. Musiikkia on — ja tulee olla — mahdollista kokea lukuisin eri muodoin, myös koulussa. Syksyllä 2016 voimaan astuva uusi perusopetuksen opetussuunnitelma peräänkuuluttaa myös oppiainerajoja ylittävään toimintaan. Silloin oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa niiden ja muiden toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Näin ollen opetuksen tulee perustua moniaistisuudelle, kokonaisvaltaisuudelle ja ilmiökeskeisyydelle.

Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena kevään 2016 aikana. Tutkimukseen osallistui 20 yhden Oulun alueen koulun kuudennen luokan oppilasta. Oppilaat osallistuivat teemapäivään, jossa tutustuttiin ensin ääneen fysikaalisena ilmiönä ja osana musiikkia sekä musiikkiteknologiaa. Tämän jälkeen oppilaat suorittivat ongelmanratkaisutehtävän, jossa tarkoituksena oli rakentaa esivalmisteltua rakennussarjaa käyttäen viritettävä kielisoitin hyödyntämällä aikaisemmin saatua esitietoa äänestä. Teemapäivän viimeinen vaihe oli soittimien virittäminen ja kokeileminen. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemapäivän aikana osallistuvan havainnoinnin ja oppilaille teetetyn kyselyn keinoin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat tutkimuksen kohderyhmän suoriutuneen ongelmaratkaisutehtävästä tehtävänannon mukaisesti ennen tehtävälle asetetun määräajan umpeutumista. Tähän johti yhteistyön lisäksi teemapäivän ongelmanratkaisutehtävää edeltäneellä pohjatunnilla saatu opetuksellinen substanssitietous äänestä sekä sen yhteyksistä musiikkiin ja musiikkiteknologiaan. Tutkimuksen kohderyhmän voidaan myös todeta ajattelevan teemapäivästä hyvin positiivisesti. Tähän vaikuttivat ulottuvuudet, jossa kohderyhmä koki toimivansa uuden oppimisen ja konkreettisen tekemisen parissa. Teemapäivä koettiin monipuolisena kokemuksena, jota vastaavaa opetusta toivottiin järjestettävän myös tulevaisuudessa. Teemapäivä muodosti konkreettisen ja toiminnallisen ilmiökeskeisen oppimiskokonaisuuden, joka todettiin miellyttäväksi tavaksi järjestää opetusta.