Abstrakti Tarkastelen artikkelissani, miten etenkin äkilliset muutokset elinympäristössä voivat uhata hyvinvointia ja aiheuttaa pitkäkestoista oireilua, jota kutsun ympäristötraumaksi. Ympäristötrauman laukaisee fyysistä ympäristöä muuttava tapahtuma, joka loukkaa henkilökohtaista paikkasuhdetta, ja laajenee herkästi muillekin elämän osa-alueille. Tutkin ympäristötrauman ilmenemistä ja sen piirteitä Kemijoen ja Iijoen varrella keräämäni haastatteluaineiston avulla. Haastattelemani ihmiset ovat kokeneet vesivoimarakentamisen seurauksena dramaattisia muutoksia fyysisessä, kulttuurisessa ja sosiaalisessa ympäristössään. Tutkin sitä, miten kertojat ovat kokeneet ympäristönsä muutokset, miten niihin on suhtauduttu perheissä ja yhteisöissä sekä sitä, millaisia hyvinvointivaikutuksia ympäristömuutoksilla on koettu olevan. Tutkimus tuo uutta tietoa ympäristön merkityksestä ihmisen elämään ja kokemuksiin. Haastatellut pitivät jokien muutosta sodan tuhojen kaltaisena. Jokien patoaminen horjutti asukkaiden hyvinvointia aiheuttaen pitkään jatkunutta masennusta, unettomuutta ja ahdistusta. Aineistoni osoittaa, että ympäristötraumaa leimaa katkonaisuus, hiljaisuus ja viive. Se voi siirtyä eteenpäin seuraavalle sukupolvelle ja yhteisön jäsenten välillä sosiaalisesti välitetyssä prosessissa. Rakennetuilla jokialueilla ympäristötrauma on ollut patoutunutta, ja vasta viime vuosina sille on löytynyt tilaa ja ymmärrystä yhteiskunnallisessa keskustelussa.