Tiivistelmä

Tässä katsauksessa tarkastellaan koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksia lasten oppimiseen ja koulumenestykseen. Katsauksen pohjana ovat vuosina 1990–2016 tiedelehdissä julkaistut tutkimukset.

Koulupäivän aikaisen liikunnan on havaittu vaikuttavan myönteisesti lasten oppimiseen. Tutkimuksissa erityisesti oppitunnin aikainen tauko ja opetukseen integroitu liikunta ovat olleet yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Koulupäivän aikainen liikunta näyttäisi myös vahvistavan lasten tiedollista toimintaa, etenkin toiminnanohjausta, kuten inhibitiota (käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyä), tarkkaavaisuutta ja työmuistia. Koulupäivän aikaisella liikunnalla on myös myönteisiä vaikutuksia oppimisen mahdollistaviin tekijöihin, kuten tehtäviin keskittymiseen, käyttäytymiseen ja viihtyvyyteen.

Tutkimusten perusteella koulupäivän aikaisen liikunnan ja koulumenestyksen välinen yhteys on vahva, mutta syy-seuraussuhteesta ei ole selkeää näyttöä. Useimmissa tutkimuksissa eihavaittu välituntien yhteyttä koulumenestykseen. Koulumatkojen osalta tutkimustietoa on vähän, ja liikuntatuntien osalta tulokset ovat osin epäjohdonmukaisia. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksista oppimiseen tarvitaankin lisää laadukasta tutkimusta. Erityisesti tarvitaan tutkimuksia, joissa on satunnaisesti valitut koe- ja vertailuryhmät sekä tarpeeksi pitkä interventio- ja seurantajakso liikunnan oppimisvaikutusten selvittämiseksi. Myös toiminnallisen pedagogiikan vaikutuksista oppimiseen tarvitaan lisää tietoa: millainen toiminnallinen oppiminen edistää parhaiten oppimista ja millaista oppimista? Tähänastisen tutkimuksenperusteella näyttää siltä, että liikunnan avulla voidaan tukea strategista oppimista, esimerkiksi ajattelun, motivaation, tunteiden ja käyttäytymisen arvioimista ja säätelyä.

Liikunnan anatomiset ja fysiologiset vaikutukset ulottuvat koko kehon lisäksi aivoihin: liikunta lisää aivojen tilavuutta ja aktiivisuutta erityisesti niillä aivoalueilla, joissa muisti ja toiminnanohjaus toimivat. Liikunnan aikaansaamat muutokset aivojen rakenteissa ja toiminnassa luovat lisää mahdollisuuksia oppimiseen. Motoriset ja tiedolliset taidot kehittyvät käsi kädessä, sillä samat keskushermoston mekanismit vastaavat rinnakkain sekä motoristen että tiedollisten taitojen ohjauksesta. Monipuolinen liikunta tukee tätä kokonaisuutta edistämällä neuromotorista kehitystä ja motoristen taitojen oppimista. Motorisen oppimisen tukeminen tulisikin huomioida etenkin tukea tarvitsevien lasten liikunnassa ja oppimisessa.

Parhaimmillaan liikunta tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Myönteinen ilmapiiri ja toimivat vertaissuhteet edistävät oppilaiden jaksamista ja koulumenestystä. Koulupäivän aikainen liikunta voi tukea kouluruokailusuositusten toteutumista sekä pidentää yöunen kestoa ja parantaa unen laatua, ja edistää siten oppimista ja koulumenestystä. Lähes kaikki lapset suorittavat oppivelvollisuutensa koulussa ja viettävät siellä suuren osan arkipäiväänsä. Koulu tarjoaakin otolliset mahdollisuudet sisällyttää liikunta osaksi pedagogisia ratkaisuja ja tukea sitä kautta jokaisen lapsen ja nuoren oppimista, taustasta riippumatta.