Abstract

This research explored, within the framework of relevance theory, how normally developing 3- to 9-year-old children and two age groups (age 7–9 and age 10–12) of children with Asperger syndrome or high-functioning autism (AS/HFA) and their 7- to 9-year-old control group used context when answering questions and giving explanations for their correct answers. The children were asked questions targeting the pragmatic processes of reference assignments, enrichments, routines, implicatures and feelings. They were also asked to explain their correct answers to routine, implicature and feeling questions to elicit understanding about their awareness of how they had derived the answers from the context.

In normally developing children the largest increase in correct answers occurred between the ages of 3 and 4 in all question types except feeling questions, where rapid development continued until age 5. After that development progressed more gradually until the age of 8 when the children performed near the ceiling level in all of these question types. Giving explanations for correct answers developed gradually between the ages of 3 and 9, indicating that becoming aware of the information used in inferencing has a longer developmental timeframe. Children’s incorrect answers and explanations showed that, as children develop, their answering strategies become more sophisticated as they increasingly utilise context in different ways.

Children with AS/HFA were able to answer all the question types. However, compared to the control group, the younger AS/HFA group did less well when answering contextually demanding questions, and the performance of the older AS/HFA group fell in between the younger AS/HFA group and the control group. Both AS/HFA groups had difficulties when giving explanations for their correct answers, showing difficulty in articulating explicitly how they had used context in arriving at the correct answer. Incorrect answers and explanations indicated that, usually, all the children tried to utilise contextual information, although the attempt failed somehow. For children with AS/HFA it was more typical to continue with their answer after first giving a correct answer or explanation, which then led to an irrelevant answer, suggesting that these children had difficulties with stopping processing at the relevant point.

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka normaalisti kehittyneet 3–9-vuotiaat lapset ja kaksi ikäryhmää lapsia (7–9-vuotiaat ja 10–12-vuotiaat), joilla on Aspergerin oireyhtymä tai hyvätasoinen autismi (AS/HFA) ja heidän 7–9-vuotiaista koostuva kontrolliryhmänsä, käyttivät kontekstia vastatessaan kysymyksiin ja perustellessaan oikeita vastauksiaan. Tutkimus tehtiin relevanssiteorian viitekehyksessä. Lapsilta kysyttiin pragmaattista prosessointia vaativia kysymyksiä, jotka arvioivat viittausten, epätäydellisten lauseiden, rutiinien, implikatuurien ja tunnetilojen ymmärtämistä. Lisäksi heidän tuli perustella oikeat vastaukset rutiini-, implikatuuri- ja tunnekysymyksiin, jotta nähtiin, olivatko lapset tietoisia, kuinka he olivat johtaneet vastauksensa kontekstista.

Normaalisti kehittyneillä lapsilla oikeiden vastausten määrä lisääntyi nopeasti 3. ja 4. ikävuoden välillä kaikissa kysymystyypeissä. Tunnekysymyksiin vastaamisessa tämä nopean kehityksen kausi jatkui 5. ikävuoteen saakka. Tämän jälkeen kehitys jatkui hitaampana 8 vuoden ikään saakka, jolloin lapset suoriutuivat lähes kaikista kysymyksistä kaikissa eri kysymystyypeissä. Perustelujen antaminen oikeisiin vastauksiin kehittyi asteittain 3. ja 9. ikävuoden välillä, mikä kertoi, että vastauksessa käytetyn informaation tiedostamisen kehittyminen tapahtui pitemmällä aikavälillä. Lasten virheelliset vastaukset ja perustelut osoittivat, että iän lisääntyessä lasten vastausstrategiat muuttuivat kehittyneemmiksi ja he hyödynsivät kontekstia monin eri tavoin.

Lapset, joilla oli AS/HFA, osasivat vastata kaikkiin esitettyihin kysymystyyppeihin. Kuitenkin nuorempi AS/HFA-ryhmä suoriutui kontrolliryhmää heikommin ja vanhemman AS/HFA-ryhmän suoriutuminen sijoittui nuoremman ikäryhmän ja kontrolliryhmän suoriutumisen puoliväliin. Molemmilla AS/HFA-ryhmillä esiintyi vaikeuksia oikeiden vastausten perustelussa, mikä kertoi vaikeudesta ilmaista, kuinka he olivat käyttäneet kontekstia oikeaan vastaukseen pääsemiseksi. Virheelliset vastaukset ja perustelut osoittivat, että yleensä kaikki lapset pyrkivät kontekstin hyödyntämiseen vaikka epäonnistuivatkin siinä. Lapsille, joilla oli AS/HFA, oli tyypillisempää jatkaa vastaamista vielä oikean vastauksen tai perustelun antamisen jälkeen, mikä lopulta johti aiheesta syrjähtämiseen. Tämä kertoi vaikeudesta lopettaa prosessointi relevantissa kohdassa.