Abstract

A model of intensive care nursing of patients and their significant others compatible with a data system was developed and evaluated by using an action research approach in 1997–2001. The study was carried out in Oulu University Hospital’s ICUs for emergency and postoperative care and internal medicine.

At stage I of the study, the model of intensive care nursing was developed and pilot-tested by collecting questionnaire data from the nurses who participated in the action research group (N = 14), from the texts produced by small groups made out of the action research group and the whole group (N = 33), by audio-recording oral report sessions (N = 57) and by using the researcher’s written notes. The data for pilot testing were collected on a form from nursing documents (N = 17) and on a questionnaire from nurses (N = 11). The research data were analysed with methods of inductive and deductive content analysis. At stage II, the model was made compatible with the ICU data system. At stage III, the validity of the model was evaluated by analysing patient data drawn from the emergency and postoperative ICU’s data system (N = 1464) and patient records filed by the researcher (N = 30). The patients’ needs for nursing and the quantitative needs for staff were compared between the model of intensive care nursing and the Therapeutic Intervention Scoring System (TISS) based on the patient data drawn from the data systems of the emergency (N = 253) and postoperative (N = 579) ICU. The data were analysed using statistical methods and methods of content analysis.

The model of intensive care nursing includes nursing diagnoses of the changes in the patient’s vital functions, the restrictions and experiences caused by the disease and its treatment and the significant others’ distress, the nursing to meet the severity of the health problems, the nursing interventions and the outcomes of nursing as well as the nursing workload. Based on the validity assessment, the model differentiated between the nursing interventions needed by the patients in different admission types and with different severity scores (p < 0.001). The model also provided a good prediction of the patients’ risk of death (ROC 0.86–0.91). Contrary to TISS, the model gave higher nursing workload scores and a greater need for staff for the patients who were more ill on admission, and whose hospital stay was longer and mortality higher.

The model can be used as a starting-point in developing evidence-based middle-range theory, which will provide a basis for demonstrating the efficacy of nursing in patients’ overall care.

Tiivistelmä

Tutkimuksessa kehitetään ja arvioidaan tietojärjestelmään soveltuva potilaan ja hänen läheistensä hoitotyötä kuvaava tehohoitotyön malli toimintatutkimuksen lähestymistapaa noudattaen vuosina 1997–2001. Tutkimusyhteisöinä toimivat Oulun yliopistollisen sairaalan päivystysalueen, postoperatiivinen ja sisätautien teho-osastot.

Tutkimuksen I-vaiheessa kehitettiin ja esitestattiin tehohoitotyön malli keräämällä tutkimusaineisto kyselylomakkeen avulla toimintatutkimusryhmään osallistuneilta hoitajilta (N = 14), toimintatutkimusryhmästä muodostettujen pienryhmien ja toimintatutkimusryhmän tuottamista kirjallisista aineistoista (N = 33), äänittämällä raporttitilanteita (N = 57) ja tutkijan kirjallisista muistiinpanoista. Esitestausaineisto kerättiin lomakkeella hoitotyön dokumenteista (N = 17) ja kyselylomakkeella hoitajilta (N = 11). Tutkimusaineistot analysoitiin induktiivisella ja deduktiivisella sisällönanalyysillä. II-vaiheessa yhteensovitettiin malli tehotietojärjestelmään. III-vaiheessa arvioitiin mallin luotettavuutta päivystysalueen ja postoperatiivisen osaston tietojärjestelmästä kerätyn potilasaineiston (N = 1464) ja tutkijan arkistoitujen potilasasiakirjojen (N = 30) analyysien avulla. Potilaiden hoitoisuutta ja hoitohenkilökunnan määrällistä tarvetta verrattiin tehohoitotyön mallin ja Therapeutic Intervention Scoring System-luokituksen (TISS) kesken tietojärjestelmästä kerätyn päivystysalueen (N = 253) ja postoperatiivisen (N = 579) teho-osaston potilasaineiston perusteella. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja sisällönanalyysin avulla.

Tehohoitotyön malli kuvaa potilaan elintoimintojen muutoksiin, sairauden ja sen hoidon tuomiin rajoituksiin ja kokemuksiin sekä läheisten hätään liittyviä hoitotyön diagnooseja, terveysongelmien vaikeusasteita vastaavaa hoitotyötä, hoitotyön toimintoja ja hoitotyön tuloksia sekä hoitoisuutta. Luotettavuustutkimuksen mukaan malli erotteli tulotyypiltään ja sairauden vaikeusasteiltaan erilaisten potilaiden hoitotyötä (p < 0.001). Mallin avulla voitiin kuvata hyvin potilaiden kuoleman riskiä (ROC 0.86–0.91). Malli antoi suuremmat hoitoisuuspisteet ja henkilökunnan määrällisen tarpeen päinvastoin kuin TISS potilaille, jotka olivat tulovaiheessa sairaampia ja joiden hoitoaika oli pitkä ja kuolleisuus suuri.

Mallia voidaan käyttää lähtökohtana näyttöön perustuvan keskitason teorian kehittämiseen, jolla voidaan antaa perusteet osoittaa tehohoitotyön vaikuttavuutta potilaan kokonaishoidossa.