Abstract

The study deals with the foundations of psychological understanding grounded in methodology and the theory of interpretation. Psychology is understood as a reconstructive hermeneutic-dialectic science that explores subjective meaning giving. Reconstructive science attempts to reconstruct the deep structure that must be necessarily assumed for a certain surface structure phenomenon to be possible. In the science of psychology, the deep structure is understood in terms of events that are internal to the mind. The surface structure is understood as descriptions and expressions of experiences and as action and its social and cultural expressions. The study also examines the relation of psychological understanding to sociological understanding.

The study is built on four concepts that are essential for psychological understanding. Their examination provides the four research tasks through which psychological understanding is reconstructed: 1) the concept of psychological meaning, 2) the concept of psychological understanding, 3) the method of psychological understanding and 4) the theory of interpreting psychological understanding.

The background for the study is provided by the hermeneutic theory and the psychodynamic psychoanalytical theory and thinking, on the basis of which psychological understanding is reconstructed. The study defines mind, the research object of psychology, as a world of experience that is understood to be phenomenal and meaningful. Meaning is defined as a position in psychic connections, determined by psychic connections. Subjective meaning-giving is seen in relation to the individual’s experience of one’s own self. Psychological understanding is defined in the psychic connections of the position of the phenomenon as insight and showing. Methodologically, psychological understanding is defined as the formation of an abstract image of the internal mental event in which the phenomenon acquires a position in psychic connections. The theory of interpreting psychological understanding is understood in terms of general interpretations used to identify the phenomenon and show its psychic connections.

The theory of psychological interpretation is reconstructed by means of psychoanalytical metapsychology and its scenic interpretation. Metapsychological and scenic understanding are distinguished by means of a different way of conceptualising mind and understanding. In metapsychological understanding mind is conceptualised through psychoanalytical metapsychology. Scenic understanding makes use of the analogy with a scene. Mind is understood as a scene in which experiences are presented in the form of dialogues and tales. The analogy with the scene is also used methodologically. The methodology of psychological understanding is examined through theoretical hermeneutic examinations targeted at psychoanalysis. The study also examines briefly the psychological understanding research process illuminated by a research example as well as the issues of credibility, problems and sources of error in understanding psychological research.

Tiivistelmä

Tutkimus käsittelee psykologisen ymmärtämisen tulkintateoreettisia ja metodologisia perusteita. Psykologia ymmärretään subjektiivista merkityksenantoa tutkivana rekonstruktiivisena, hermeneuttis-dialektisena tieteenä. Rekonstruktiivisessa tieteessä pyritään rekonstruoimaan syvärakenne, joka on välttämätön olettaa, jotta tietty pintarakenteen ilmiö on mahdollinen. Psykologia -tieteessä syvärakenne ymmärretään mielen sisäisinä tapahtumina. Pintarakenne ymmärretään kokemusten kuvauksina ja ilmauksina sekä toimintana ja sen sosiaalisina ja kulttuurisina ilmauksina. Tutkimuksessa tarkastellaan myös psykologisen ymmärtämisen suhdetta sosiologiseen ymmärtämiseen.

Tutkimus on rakentunut neljän psykologisen ymmärtämisen kannalta keskeisen käsitteen tarkastelun varaan. Näiden tarkastelu muodostaa tutkimuksen neljä tutkimustehtävää, joiden avulla psykologista ymmärtämistä rekonstruoidaan: 1) psykologinen merkityksen käsite, 2) psykologinen ymmärtämisen käsite, 3) psykologisen ymmärtämisen metodi ja 4) psykologisen ymmärtämisen tulkintateoria.

Tutkimuksen taustalla on hermeneuttinen tieteenteoria ja psykodynaaminen psykoanalyyttinen teoria ja ajattelutapa, joista käsin psykologista ymmärtämistä rekonstruoidaan. Tutkimuksessa määritellään psykologian tutkimuskohde mieli kokemusmaailmana, joka ymmärretään elämyksellisenä ja mielekkäänä. Merkitys määritellään asemana psyykkisissä yhteyksissä, psyykkisten yhteyksien määräämänä. Subjektiivinen merkityksenanto nähdään suhteessa yksilön kokemukseen itsestä. Psykologinen ymmärtäminen määritellään ilmiön aseman psyykkisissä yhteyksissä oivaltamisena ja osoittamisena. Metodisesti psykologinen ymmärtäminen määritellään ajatuksellisen kuvan muodostamisena siitä mielen sisäisestä tapahtumisesta, jossa ilmiö saa aseman psyykkisissä yhteyksissä. Psykologisen ymmärtämisen tulkintateoria ymmärretään yleisinä tulkintoina, joita käytetään ilmiön tunnistamiseen ja ilmiön psyykkisten yhteyksien osoittamiseen.

Psykologista tulkintateoriaa rekonstruoidaan psykoanalyyttisen metapsykologian ja sen näyttämöllisen tulkinnan avulla. Metapsykologinen ja näyttämöllinen ymmärtäminen erotetaan erilaisen mielen ja ymmärtämisen käsitteellistämistavan avulla. Metapsykologinen ymmärtämisessä mieli käsitteellistetään psykoanalyyttisen metapsykologian avulla. Näyttämöllisessä ymmärtämisessä käytetään apuna näyttämö-analogiaa. Mieli ymmärretään näyttämönä, jossa esitetään kokemuksia dialogeina ja tarinoina. Näyttämö-analogiaa käytetään myös metodisesti. Psykologisen ymmärtämisen metodologiaa tarkastellaan psykoanalyysiin kohdistettujen hermeneuttisten tieteenteoreettisten tarkastelujen kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös lyhyesti psykologista ymmärtävää tutkimusprosessia tutkimusesimerkin avulla sekä ymmärtävän psykologisen tutkimuksen uskottavuuskysymyksiä, ongelmia ja virhelähteitä.