historia: Pormestari Nils Burtz (n. 1720-1765) alkoi 1762 rakennuttaa tontille kivitaloa edellisenä vuonna palossa tuhoutuneiden puisten rakennusten tilalle. Burtz oli samana vuonna 1762 ostanut tontin äidiltään, raatimies Schwartzin leskeltä.

Burtzin talo lienee ensimmäinen kolmikerroksinen kivitalo, jota Helsinkiin ryhdyttiin rakentamaan. Sen suunnittelijana on mahdollisesti toiminut joku Viaporin linnoitusupseereista. Burtzin kuoltua leski Elisabet jatkoi rakentamista ja rakennus valmistui vuoteen 1770 mennessä.

Burtzin talo oli jo alun perin kolmikerroksinen ja satulakattoinen. Tyylillisesti rakennuksen koruttomalla arkkitehtuurilla oli yhteyksiä kustavilaiseen klassismiin. Rakennuksen julkisivu muutettiin empiretyyliseksi 1836 arkkitehti Jean Wikin suunnitelman mukaan. Julkisivumuutokset rajoittuivat tyylinmukaisiin detaljeihin. Sisätiloihin ei liene tehty muutoksia.

Vuonna 1892 rakennus tuli kaupungin omistukseen ja poliisilaitoksen käyttöön. Se yhdistettiin Bockin taloon puhkaisemalla oviaukkoja talojen välisiin päätyseiniin. Helleniuksen talon siirryttyä kaupungin omistukseen 1896 myös Burtzin ja Helleniuksen talot liitettiin toisiinsa samaan tapaan. Kaikki kolme tonttia yhdistettiin vuonna 1899 yhdeksi tontiksi 22. Korttelin sisäosiin pystytettiin uuden käyttötarkoituksen edellyttämiä rakennuksia, ja arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema poliisivankila valmistui vuonna 1905 seinäkkäin Bockin piharakennuksen kanssa.

Vankilaa laajennettiin jälleen 1940-luvulla kaupunginarkkitehti Hilding Ekelundin piirustusten mukaan. Pihan eteläosaan, osittain sekä entisen Burtzin että Helleniuksen talon tontille, valmistui vuonna 1907 poliisin hevostalli Aspelinin suunnitelmien mukaan. Vuosina 1940 - 1940 vanha hevostalli muutettiin kuitenkin autotalliksi kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin suunnitelmien pohjalta.

Tontin vanhempikaan rakennuskanta ei välttynyt muutoksilta. 1830-luvulla rakennettu talousrakennus muutettiin Aspelinin suunnitelmien mukaan vankilaksi vuonna 1907. Tulevalle tutkimusosastolle rakennettiin vuonna 1926 uudet tilat korottamalla Burtzin ja Helleniuksen taloja. Myös tontteihin tuli jälleen muutoksia, kun korttelin 30 kaikki tontit yhdistettiin 1933 yhdeksi tontiksi numero 30.

Burtzin talon peruskorjaus toteutettiin vuosina 1985 - 1988 arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan ja yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Entistävän peruskorjauksen yhteydessä konservoitiin useita kattomaalauksia 1800-luvulta. Ulkoasultaan rakennus palautettiin 1830-luvun puolivälin asuun. Tilat siirtyivät kaupunginkanslian toimistotiloiksi. Vuosisadan alussa rakennetut poliisivankila ja poliisin autotalli purettiin samassa yhteydessä korttelin keskelle rakennetun uuden valtuustorakennuksen tieltä.

Tehtyjä muutoksia:
Poliisivankilaa korotettiin 1914, HKR / arkkitehti Karl Hård af Segerstad, ja 1919, HKR / arkkitehti Runar Eklund.

Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus. Katujulkisivun keskellä oleva porttikäytävän suuaukko hallitsee julkisivua, jota leimaavat keskikerroksen ikkunakehystykset ja lievä horisontaalitehostus. Julkisivussa on yhdeksän ikkuna-akselia. Pohjakerroksen seinäpinnassa on viivarustikointi.

Pihajulkisivu on nelikerroksinen ja sileäksi rapattu.

Ns. Sumppu eli vankilasiipi on kolmikerroksinen ja varustettu satulakatolla. Se liittyy Burtzin talon länsipäähän kolmikerroksisen yhdysosan välityksellä. Ulkoasu on sovitettu Burtzin talon pihajulkisivun arkkitehtuuriin.

Sisätilat:
Pihalle johtavasta holvatusta porttikäytävästä erkaantuu talon pääportaikko, joka on rakenteiltaan alkuperäinen. Toisessa kerroksessa on ns. Lemmen huone, jonka seinien pompeijilaistyylinen maalauskoristelu on 1800-luvun lopulta.

Vankilasiiven ensimmäinen kerros on luonteeltaan vankilamainen selleineen ja keskikäytävineen. Muut kerrokset ovat toimistotiloina. Sisätilat ovat kokeneet lukuisia muutoksia.

Senaatintorin varrella sijaitsevat Bockin talo (Aleksanterinkatu 20), Burzin talo (Aleksanterinkatu 22) ja Helleniuksen talo (Aleksanterinkatu 24) kuuluvat nykyisin samaan kiinteistöön. Kaupungintalon (Pohjoisesplanadi 11-13) kanssa ne muodostavat Leijona-korttelin, joka on osa neljän korttelin muodostamaa Torikorttelit-kokonaisuutta (korttelit Elefantti, Leijona, Sarvikuono ja Dromedaari).