historia: Vuonna 1948 useat suomalaiset teollisuuden työnantajajärjestöt järjestivät yleisen arkkitehtuurikilpailun Etelärantaan rakennettavan suuren liikerakennuksen ja siihen liittyvän hotellin suunnittelusta. Kilpailun voittajaksi valittiin maaliskuussa 1949 arkkitehti Viljo Revellin ja Keijo Petäjän yhdessä Eero Eerikäisen ja Osmo Siparin kanssa laatima ehdotus.

Talon rakennesuunnittelusta vastasi Magnus Malmbergin toimisto. Hotelli Palacen maineikkaan sisustuksen suunnittelivat Olli Borg ja Antti Nurmesniemi. Teollisuuskeskuksen talo valmistui olympialaisiin kesällä 1952, ja näin kisojen kunniavieraat saivat edustavat majoitustilat Hotelli Palacesta.

Toteutettu rakennus perustuu toista kerrosta lukuun ottamatta voittaneeseen kilpailuehdotukseen. Kellari ja pohjakerros olivat auto- ja varastotiloina sekä teknisinä tiloina. Alkuaan avoimeksi suunnitellut ensimmäinen ja toinen kerros toteutettiin umpinaisina ja toisen kerroksen autotasanne muutettiin myymälätiloiksi ja ravintolahuoneistoiksi.

Pohjakerroksessa, Eteläisen Makasiinikadun varressa on kuitenkin alusta lähtien toiminut pieni huoltamo, jonka huoltotilat ja myymälä toimivat rakennuksen sisätiloissa ja bensiinin jakelupiste on sijoitettu kadulle.

Teollisuuskeskuksen toimistotilat sijoitettiin 3.-8. kerroksiin. Kolmeen ylimpään kerrokseen toteutettiin 60 huonetta käsittävä Hotelli Palace ravintola-, kokous- ja aputiloineen.

Rakennuksen julkisivumateriaalina on betoni. Julkisivu on toteutettu hiotuista valkobetonielementtilaatoista, jotka valmistettiin valkosementistä ja dolomiitista. Pinnoitemateriaalin rinnalla julkisivua leimaavat nauhaikkunat ja kahden alimman, meren puolelta sisäänvedetyn kerroksen tukevat kaksoispilarit. 11 kerrosta.