Keisarinnan kivi on Helsingin vanhin julkinen muistomerkki. Se pystytettiin Helsingin kauppatorille Nikolai I:n puolison saksalaissyntyisen keisarinna Aleksandran ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi. Venäjän keisari puolisoineen kävi
tutustumassa Suomen uuden pääkaupungin keskustan rakennustöihin kesällä 1833.

Muistomerkin keskeinen osa on punagraniittinen obeliski. Sen huipulla on pronssinen maapallo, jonka päällä on Venäjän keisarisuvun symbolina kaksipäinen kotka. Kotkan rinnassa on Suomen leijonavaakuna. Egyptistä peräisin olevaa obeliskia
käytettiin Euroopassa jo antiikin aikana muistomerkkien perusmuotona, esimerkiksi juhlavissa, historiallisia tapahtumia kuvaavissa veistoksissa sekä hautamuistomerkeissä. Keisarinnan kivi jatkaa 1800-luvun alussa empiren aikana suosittua antikisoivaa perinnettä.

Suomen- ja latinankieliset tekstit kertovat Keisarinnan kiven tarkoituksesta:

Keisarinna Alexandralle Suomen pääkaupungissa ensikerran käyneelle XXIX.p: Touko X.p: Kesä MDCCCXXXIII Imperatrici Alexandrae Metropolin Finlandiae Primum Adventati die XXIX Maji X Juni MDCCCXXXIII

Muistomerkki on paikalla, jossa Alexandra ja Nikolai astuivat maihin heidät Helsinkiin kuljettaneesta Ischora -nimisestä höyrylaivasta. Keisarinnan kivi paljastettiin suurin juhlallisuuksin Nikolain päivänä 18.12.1835. Venäläiset matruusit vetivät 17.4.1917 alas pronssisen pallon ja kaksoiskotkan, joka rikkoontui. Kokonaisuus korjattiin ja palautettiin takaisin obeliskin huipulle vasta vuonna 1971.

Kaksipäinen amalgamikullattu kotka on lintumaalarina tunnetun Magnus von Wrightin suunnittelema. Maapallo kullattiin ja kaksoiskotka konservoitiin Helsinki 450-juhlavuoden ja kulttuuripääkaupunkivuoden 2000 kunniaksi. Obeliskin ylemmät huonokuntoiset valurautakiskot on poistettu toistaiseksi ja vaihdetaan uusiin.

Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM Helsingin taidemuseo hallinnoi.