Aineistossa on kartoitettu koululaisten vanhempien kokemuksia monikulttuurisuudesta, lasten pärjäämisestä koulussa ja kodin ja koulun välisestä viestinnästä. Aineisto on kerätty osana Child-up-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kokemuksista oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksessa ja kasvatusyhteisöissä sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten toiminnasta. Aineistoa on kerätty Suomessa, Belgiassa, Saksassa, Ruotsissa, Italiassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Aluksi lasten vanhemmilta kysyttiin heidän kielitaidostaan ja mitä kieliä he käyttävät eri tilanteissa. Vanhemmat kertoivat mielipiteensä siitä, pitääkö heidän lapsensa koulussa käynnistä ja uuden oppimisesta, ja miten lapset pärjäävät kohdatessaan uusia asioita ja tilanteita. Jos lapsella oli ollut hankaluuksia, vanhemmat kertoivat, olivatko he pystyneet auttamaan lasta ja keltä he olivat saaneet tukea tilanteeseen. Vastaajilta kysyttiin, minkä viestintävälineen avulla kommunikaatio koulun ja kodin välillä toimii, miten hyvin viestintä sujuu tavallisesti, ja mistä mahdolliset haasteet kommunikaatiossa johtuvat. Lopuksi kysyttiin vanhempien mielipiteitä erilaisiin väittämiin, jotka käsittelivät muun muassa kulttuurien sekoittumista yhteiskunnassa. Taustatietoina aineistossa on vastaajan rooli perheessä, lasten lukumäärä ja koulutaso, perheen asumismuoto, koulutustausta, maahanmuuttajataustaisuus sekä kielitaito.