Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämishankkeen (2015-2017) yhteydessä tehtiin kolme luontoselvitystä ja kyselytutkimus.

Pyhäjärven pohjaeläintutkimuksen tavoitteena oli arvioida erityisesti vedenkorkeuden säännöstelyn vaikutuksia rantavyöhykkeen eläimistöön. Tutkimuksessa kerätyn aineiston perusteella Pyhäjärven ylemmän rantavyöhykkeen pohjaeläinyhteisöissä ei näkynyt säännöstelyn vaikutusta. Kivikkorantojen pohjaeläimistö luokittui pohjoisosassa Pyhäselän ja Sorvanselän alueilla hyvään ja eteläosassa erinomaiseen tilaan. Säännöstelyn vaikutus ei näkynyt myöskään indikaattorilajien esiintymisessä.

Kirkkojärven, Mahnalanselän ja Kyrösjärven vesi- ja rantakasvillisuus ei tehtyjen maastokartoitusten perusteella kärsi järvien vedenkorkeuden säännöstelystä. Mahnalanselän ja Kirkkojärven vedenkorkeuden vaihtelu on hyvin pientä. Useissa järvissä tämän tyyppinen vedenkorkeusvaihtelu kaventaa kasvillisuusvyöhykkeitä, mutta Mahnalanselällä ja Kirkkojärvellä kasvillisuuden vyöhykkeisyys on hyvin kehittynyttä ja kasvilajisto kuvastaa hyvin vedenlaatuluokituksen mukaista ravinteisuusluokkaa. Kyrösjärven säännöstely on kasvillisuusvaikutusten kannalta lievää ja vuosirytmiltään luonnonmukaista. Myös Kyrösjärvellä kasvillisuuden vyöhykkeisyys on selkeää.

Muikun kutusyvyyttä Kyrösjärvessä selvitettiin kaikuluotaamalla ja koekalastuksilla vuosina 2015 ja 2016. Vuosina 2000 - 2016 vedenpinnan alenemasta aiheutunut potentiaalinen mätituhovyöhyke on ulottunut keskimäärin 85 cm syvyyteen vaihteluvälin ollessa 35 -148 cm. Pääosa kuteviksi tulkituista muikuista oli yli 1,5 m syvyydessä. Täten säännöstely ei aiheuta merkittävää vahinkoa Kyrösjärven muikkukannalle tuhoamalla muikunmätiä talven aikana.

Näsijärven, Vanajaveden, Pyhäjärven, Iso-Kuloveden, Kyrösjärven ja Mahnalanselkä-Kirkkojärven ranta-asukkaille ja käyttäjille toteutettiin verkkokysely. Kyselyn tavoitteena oli saada mielipiteitä vedenkorkeuksien vaikutuksista vesistön käyttöön ja luontoon eri vuodenaikoina. Kysely vahvisti käsitystä, että ilmaston muuttuessa säännöstelykäytäntöjä tulisi muokata erilaisia vesitilanteita paremmin huomioon ottavaksi.