Selvityksessä testattiin vesimakrofyyttien seurantaan soveltuvia maastomenetelmiä sekä numeerisen ja visuaalisen ilmakuvatulkinnan käyttöä. Tutkimuksen kohteena oli kaikkiaan 23 järveä Vuoksen vesistöalueella. Järvet edustivat vesistöalueelle tyypillisiä luontaisia järvityyppejä sekä kuormitustilanteita.

Maastomenetelmien arvioinnin perusteella parhaimpana pidettiin ns. päävyöhykelinjaa, jossa vesikasvillisuus tutkitaan rantaa vastaan kohtisuorassa olevalta 5 m levyiseltä alueelta. Riittävän linjamäärän arvioinnissa käytettiin rarefaktiokäyriä, joilla kuvattiin tutkitun linjamäärän vaikutusta havaittujen kasvilajien määrään. 15 - 25 linjan arvioitiin antavan riittävän hyvän kuvan järven kasvillisuudesta. Eri henkilöiden välisiä eroja kasvillisuuden runsauden ja yleisyyden arvioinnissa selvitettiin, jotta se voitaisiin ottaa huomioon seurantojen suunnittelussa ja niiden tulosten tulkinnassa.

Ilmakuvan numeerisen tulkinnan todettiin soveltuvan hyvin vesikasvillisuuden elomuotojen kartoittamiseen. Tulkinnassa kasvillisuus luokittui hyvin ilmaversoisiin ja kelluslehtisiin sekä osittain myös sitä tarkemmin. Uposlehtisen kasvillisuuden erottuminen oli heikkoa. Visuaalisen ilmakuvatarkastelun testaaminen kohdennettiin ilmaversois- ja kelluslehtiskasvillisuuteen, jotka luokittuivat enimmäkseen lajitasolle.

Kohdejärvien ekologista tilaa tarkasteltiin kerätyn vesikasviaineiston avulla. Ekologisen tilan arvioinnissa kokeiltiin kasvilajien esiintymistietoihin perustuvaa Jaccardin samankaltaisuusindeksin käyttöä sekä kasvillisuuden runsautta kuvaavien muuttujien perusteella laskettua samankaltaisuutta. Ilmakuva-aineiston avulla määritettiin järville kasvittumisaste, jonka todettiin korreloivan järven nykyisen rehevyystason kanssa.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 312