Sotilastiedustelun merkitystä ei voi korostaa liikaa. Yksikään sotilaallinen operaatio tai niihin johtava suunnitelma ei ole riittävän hyvä ilman tiedustelun antamaa arviota eri vaihtoehtojen mahdollisuuksista verrattuna vihollisen toimintaan. Kapteeni (myöhemmin kenraaliluutnantti) Ermei Kanninen on vuoden 1954 Sotakorkeakoulun diplomityössään omien sanojensa mukaan tutkinut suomalaisista upseereista ensimmäisenä vieraan valtion tiedustelupalvelun toimintaa.

Kannisen diplomityössä nimeltään Ranskalaisten ylijohdon tiedustelun järjestely ja sen tuottamat tulokset ennen saksalaisten hyökkäystä v 1940 tulevat hyvin esille tuon aikaiset, ja mikseivät myös nykyisetkin ylimmän tason tiedustelun tehtävät. Niitä ovat sotateknisen kehityksen seuraaminen, eri valtioiden sotilaallisen voiman selvittäminen, sotilaallisesti tärkeiden raaka-aineiden jakaantumisen selvittäminen sekä geo- ja säätiedustelu. Yksittäistä tiedustelu-upseeria hän kuvaa työssään itsenäiseksi toimijaksi, jonka tulee kantaa komentajan tahdosta riippumattomana henkilökohtaista vastuuta sekä omata runsaasti mielikuvitusta.

Tiedustelutieto on juuri niin käyttökelpoinen kuin sotilaallinen johto haluaa sen olevan. Kannisen työssä useampaan kertaan tuodaan ilmi, että sodanjohto ei ollut saanut, ei ollut huomioinut tai ei ollut uskonut tiedustelutietoon. Lähes väistämättä tällainen johtaa vääristyneeseen tilannekuvaan ja jopa virhearviointeihin. Tiedustelutiedon osalta pelkästään oikean tiedon tuottaminen ei riitä, vaan tiedon eheys ja käytettävyys eli jakaminen tulee varmistaa. Nykyaikaisia esimerkkejä tiedustelutiedon sivuuttamisesta tai sen vääristymistä lienevät terrori-iskut Yhdysvalloissa 2001 ja Afganistanin liukuminen talibanien hallintaan 2021.

Sotilasdiplomatian eli puolustusasiamiestoiminnan, josta tutkija itse sai myöhemmin uransa varrella omakohtaistakin kokemusta, Kanninen esittää yhtenä kolmesta rauhan ajan tiedustelun tavasta. Kaksi muuta ovat asiakirjatiedustelu sekä salainen asiamiestiedustelu eli vakoilu. Sodan syttyessä hän lisää tiedustelutapoihin lentotiedustelun, tähystystiedustelun, vankitietojen keräämisen, kuuntelutiedustelun sekä asiakirjasieppaukset. Kaikki nämä muodot ovat käytössä edelleenkin. Johtopäätöksissään hän kuitenkin pitää asiamiestiedustelua ranskalaisten tehokkaimpana yksittäisenä tiedonhankinnan keinona.