Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen mahdollistavan lain hyväksyminen eduskunnassa vuonna 1995 toi mukanaan muutoksia perinteiseen suomalaiseen sotilasorganisaatioon. Siitä lähtien naisilla on ollut mahdollisuus päästä suorittamaan aseellista palvelusta Suomen puolustusvoimiin. Naisten osallistuminen asepalvelukseen on tuonut mukanaan sotilasorganisaatioon uusia piirteitä, joista yksi on naisille ominaisten johtamistyylien ilmeneminen sotilasorganisaatiossa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia johtamistyylejä vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naisjohtajat käyttivät asepalveluksen aikana, heidän toimiessaan esimiestehtävissä. Tarkastelu perustui johtamistyyliteorioiden sekä sotilasorganisaatiolle ominaisten erityispiirteiden pohjalle.

Tutkittavana joukkona olivat naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet ja suorittamassa olevat naisjohtajat (alikersantit, kersantit, kokelaat). Tutkimus oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Tutkimusaineisto koottiin yhdellä lomakekyselyllä. Kysely suunnattiin kantahenkilökuntaan kuuluville (N=102), jotka olivat havainnoineet naisjohtajien johtamistoimintaa. Kysely järjestettiin kahdeksassa joukko-osastossa. Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto tulkittiin perinteisillä tilastollisilla menetelmillä.