Baltian maat itsenäistyvät Neuvostoliiton romahdettua. 1990-luvulla Viron, Latvian ja Liettuan turvallisuuspolitiikan päämääräksi muodostui integroituminen Länsi-Euroopan taloudellisten, poliittisten ja sotilaallisten organisaatioiden kanssa. Vuonna 2004 Virosta, Latviasta ja Liettuasta tuli Nato ja EU jäsenvaltioita.

Tutkielmassa tarkastellaan uusrealismin teorian kautta Baltian maiden turvallisuuspolitiikan syntyä, kehittymistä ja muuttumista. Viro, Latvia ja Liettua valitsivat turvallisuuspoliittiseksi ratkaisukseen liittoutumisen. Liittoutuminen on uusrealismin teorian mukaan yksi varteenotet-tava pienen valtion turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Primäärilähteinä käytettiin aikaisempaa aiheesta tehtyä tutkimusta ja valtioiden virallisia asiakirjoja. Tutkimuksen tutkimusmenetelmä oli sisällönanalyysi.

Baltian maiden itsenäisyyskehitys alkoi 1980-luvun loppupuolella kansallisten itsenäisyysliikkeiden syntymisenä. Neuvostoliiton rakoillessa Virolle, Latvialle ja Liettualle aukesi mahdollisuus itsenäisyysjulistuksien antamiseen sekä itsenäisyyden turvaamiseen. Itsenäistyttyään Baltian maat tukeutuivat vahvasti kansainvälisiin ja Länsi-Eurooppalaisiin turvallisuusorganisaatioihin. Itsenäisyyden alkuvuosia varjosti maissa olleet merkittävät venäläiset joukot ja suuret sisäiset venäläiset vähemmistöt. Venäjä pyrki vaikeuttamaan Baltian maiden integraatiopyrkimyksiä.

Vuonna 2004 Viro, Latvia ja Liettua hyväksyttiin EU ja Nato jäsenvaltioiksi. Baltian maat saavuttivat näin turvallisuuspoliittiset tavoitteensa. Samaan aikaan Venäjä voimistui talouskasvun myötä ja alkoi tavoitella suurvalta-asemaansa takaisin. Venäjän pyrkimyksiä kuvaa paluu etupiiri- ja puskurivyöhykeajatteluun. Venäjän voimistumisesta huolimatta Baltian maiden turvallisuustilanne pysyi vakaana ja niiden integraatio Natossa ja EU:ssa suveni.

Venäjän suurvaltapolitiikka johti vuonna 2008 Georgian sotaan. Tapahtumien kulkua seurattiin tiiviisti Baltian maissa, jotka pelkäsivät Venäjän aggressioiden leviävän Eurooppaan. Tämä tapahtuikin vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan ja Ukrainan kriisi alkoi. Baltian maiden turvallisuusympäristö koki suuren muutoksen. Viro, Latvia ja Liettua tuomitsivat jyrkästi Venäjän toimet ja vaativat Natoa sijoittamaan joukkoja omalle maaperälleen.

Viron, Latvian ja Liettuan turvallisuuspoliittinen ratkaisu oli vahva poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen liittoutuminen. Toistaiseksi vahvan liittoutumisen valinta turvallisuuspoliit-tiseksi ratkaisuksi on ollut Baltian maille kannattava.