Suomi vanhoissa kartoissa

Aineistopaketti

Koonnut: Kansalliskirjasto

Suomi ilmestyi Euroopan kartoille keskiajan lopulla samalla kun muutkin Pohjoismaat. Suomi oli tällöin osa Ruotsin kuningaskuntaa. Kartoissa Suomesta käytettiin latinankielistä nimeä Finlandia. Vanhimmat Pohjois-Eurooppaa kuvanneet kartat julkaistiin osana suuria karttakirjoja eli atlaksia 1400-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Niiden käsitys Pohjolan maantieteestä oli erittäin epätarkka.

1530-luvulla ruotsalainen oppinut kirkonmies Olaus Magnus (1490-1557) laati Pohjoismaista aiempaa paremman kartan, joka tunnetaan nimellä Carta marina. Carta marina merkitsi huomattavaa edistysaskelta myös Suomen karttakuvan kehityksessä. Olaus Magnuksen kartta säilyi käytössä 1600-luvun alkuun, jolloin Anders Buren (1571-1646) tarkempi kartta korvasi sen. Buren karttaa hyödynnettiin lukuisissa julkaisuissa 1700-luvulle asti.

Tämä aineistopaketti tutustuttaa kahdeksan kartan avulla siihen, miten Suomi on näkynyt kartoissa jo 1400-luvun lopulta lähtien. Kaikki alla olevat kartat on digitoitu Kansalliskirjaston (Helsinki) kokoelmista.

Tallennettuna:

Koulutustiedot

Tavoite:

Alakoulu: Tutustuttaa oppilas historiallisiin karttoihin. Aineisto auttaa oppilasta huomaamaan muutoksia eurooppalaisessa tieteessä ja maailmankuvassa. Monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttaminen.

Yläkoulu: Opiskelija oppii käyttämään karttoja historiallisena lähteenä. Aineisto auttaa opiskelijaa arvioimaan mm. eurooppalaisen tieteen ja maailmankuvan muutosta.

Oppiaineet

Historia
- Sisältöalueet
  - Vuosiluokat 3-4
    - S4 Uuden ajan murrosvaihe
Kuvataide
- Sisältöalueet
  - Vuosiluokat 1-2
    - S1 Omat kuvakulttuurit
    - S2 Ympäristön kuvakulttuurit
  - Vuosiluokat 3-4
    - S1 Omat kuvakulttuurit
    - S2 Ympäristön kuvakulttuurit
Ympäristöoppi
- Sisältöalueet
  - Vuosiluokat 3-4
    - S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan

Oppiaineet

Historia
- Moduulit
  - Ihminen, ympäristö ja historia
  - Eurooppalainen ihminen
  - Ruotsin itämaasta Suomeksi

Vuonna 1572 Roomassa painettu pienennetty mutta tarkka kopio Olaus Magnuksen Carta Marinasta. Kartan piirsi ranskalaissyntyinen Antonio Lafreri (k. 1577).

Carta Marina Näytä tarkat tiedot

Lafreri, Antonio

1572

Lisää suosikkeihin

Saksalaisen Hieronymus Münzerin (k. 1508) Keski- ja Pohjois-Eurooppaa kuvaava kartta vuodelta 1493. Pohjolan osalta sen karttakuva perustui tanskalaisen Claudius Clavuksen 1400-luvun alkussa laatimaan karttaan.

[Europa centralis et septentrionalis] Näytä tarkat tiedot

Münzer, Hieronymus

1493

Lisää suosikkeihin

Sebastian Münsterin (1488-1552) versio Olaus Magnuksen Pohjolan kartasta, Carta marinasta, vuodelta 1544.

Olaus Magnus julkaisi Carta marinan alunperin Venetsiassa vuonna 1539. Vuoden 1539 kartasta on säilnyt ainoastaan kaksi kappaletta, joita säilytetään Münchenissä ja Upsalassa.

Gemeine Beschribung aller mittnächtige Lender : Sc... Näytä tarkat tiedot

Münster, Sebastian

1544

Lisää suosikkeihin

Hollantilaiset kartantekijät loivat 1500- ja 1600-lukujen kuluessa nykyaikaisen karttojen tekemisen taidon eli kartografian. Yksi kuuluisimmista oli Gerard Mercator (1512-1594). Hänen Pohjolan karttansa perustui edelleen pääpiirteissään Olaus Magnuksen karttakuvaan. Tämä painos Mercatorin kartasta on vuodelta 1619.

Svecia et Norvegia cum confinijs Näytä tarkat tiedot

Mercator, Gerardus

1619

Lisää suosikkeihin

Anders Bure (1571-1646) sai vuonna 1603 alussa tehtäväkseen piirtää Ruotsin valtakunnasta tarkan ja nykyaikaisen kartan. Hän käytti vuosikausia maantieteellisiin opintoihin ja tutkimusmatkoihin. Vuonna 1626 hän sai valmiiksi kartan, joka vastasi varsin hyvin nykyajan käsitystä Pohjolan alueen maantieteestä.

Kartasta julkaistiin nopeaan tahtiin useita versioita. Ne painettiin Alankomaissa. Tämä kartta on Blaeun kuuluisian karttakustantamon valmistama.

Svecia, Dania, et Norvegia, regna Europae Septentr... Näytä tarkat tiedot

Blaeu, Willem Janszoon

1635

Lisää suosikkeihin

Tämä Pariisissa vuonna 1719 painettu kartta oli osa atlasta, eli koko maailman maantiedettä esittelevää karttakirjaa. Se perustui edelleen Anders Buren Pohjolan kartalle.