Nälänhädät Suomessa
Nälänhädät Suomessa
Nälkä on ollut ihmisen seuralainen kautta aikojen kaikkialla maailmassa. Siihen ovat johtaneet esimerkiksi huonot sadot, sodat, luonnonkatastrofit ja poliittinen päätöksenteko. Nälkä on kehon viesti siitä, että se kaipaa lisää ruokaa. Se muistuttaa ihmistä syömään, jotta aliravitsemus tai nälkiintyminen ei estä kehoa toimimasta kunnolla. Pahimmillaan ravinnonpuutteen seuraus on kuolema. Menneiden aikojen nälästä ja puutteesta kertovaa aineistoa on säilynyt vain vähän. Tässä paketissa tutustutaan kahteen Suomen historian tapahtumaan, jotka ennen nykyisten yhteiskuntarakenteiden muodostumista johtivat nälkään ja kuolemaan.
Ensimmäinen tarkasteltavista nälänhädistä tunnetaan nimellä “suuret nälkävuodet”. Suuret nälkävuodet (1866–1868) olivat seuraus useasta peräkkäisestä huonosta satovuodesta 1860-luvulla. Luonnonolojen aiheuttama pula-aika kärjistyi nälänhädäksi ihmisten valintojen seurauksena. Aikakaudella ajateltiin, että jokaisen tuli ansaita elantonsa työllä. Siksi apu nälkää näkeville ihmisille oli riittämätöntä ja tuli usein korvata tavalla tai toisella. Suurten nälkävuosien aikana nälkään ja siitä seuranneisiin tauteihin menehtyi noin 150 000 suomalaista.
Toinen nälän leimaama ajanjakso tapahtui sotien seurauksena 1910-luvulla. Ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) myötä Suomea koetteli elintarvikepula, koska ruokaa ei saatu enää tuotua ulkomailta. Tilanne synkkeni vuoden 1918 sisällissodan myötä. Sisällissota käytiin Suomen hallituksen tukemien valkoisten ja pääosin työväestöstä koostuvien punaisten välillä. Sodan päätyttyä valkoisten voittoon vangittuna oli noin 80 000 punaisten puolella taistellutta tai näitä tukenutta ihmistä. Elintarvikepulasta kärsivässä Suomessa vaikeimmat olot olivat juuri vankileireillä.
Tallennettuna:
Tavoite:
Aineistossa tutustutaan nälkään ilmiönä Suomen historiassa. Aineistopaketin myötä opiskelija ymmärtää nälänhätien syitä ja seurauksia yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Materiaali tarjoaa lisäksi pohjan tarkastella, miksi Suomi oli vielä 1900-luvun taitteessa altis nälänhädille.
Oppiaineet
- Historia
- Sisältöalueet
- Vuosiluokat 7-9
- S2 Ihmiset muuttavat maailmaa
- S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
- Vuosiluokat 7-9
- Sisältöalueet
Oppiaineet
- Historia
- Moduulit
- Ihminen, ympäristö ja historia
- Itsenäisen Suomen historia
- Moduulit
- Yhteiskuntaoppi
- Moduulit
- Suomalainen yhteiskunta
- Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma
- Moduulit
- Terveystieto
- Moduulit
- Terveys ja yhteiskunta
- Moduulit
Tehtävät yläkouluun
Pula-aikojen antimet
1 Tutustu aineistossa pettuleipään ja sen valmistukseen.
A. Mitä pettuleipä on?
B. Miten pettujauhoja valmistetaan?
2 Tutustu paketin aineistoon ja selvitä, miten seuraavat asiat paransivat mahdollisuuksia selvitä pula-ajoista.
A. Kotieläimet
B. Metsästys
C. Säännöstely
Valtion toimia ja vastikkeellista apua
3 Tutustu valtion toimia ja hätäaputöitä koskevaan aineistoon ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.
A. Miten nahkalompakko liittyy 1910-luvun ruokapulaan?
B. Miksi pontikankeitto kiellettiin suurten nälkävuosien aikaan?
C. Mitä hätäaputyö tarkoittaa ja kuka sitä tarjosi?
Selviytyjien suru
4 Nälkävuosien aikana nälkään ja sen seurauksiin kuoli noin 150 000 suomalaista. Sisällissodan vankileireillä nälkä ja taudit tappoivat noin 12 000 vankia, eli 15 % kaikista sisällissodan päätyttyä vangituista ihmisistä.
A. Etsi aineistosta kaksi esimerkkiä siitä, kuinka ihmiset ovat surreet ja muistaneet kuolleita läheisiään.
B. Selvitä, onko kotipaikkakunnallasi muistomerkkiä suurten nälkävuosien, sisällissodan tai vankileirien seurauksena menehtyneille ihmisille.
Tietoa voit etsiä esimerkiksi Tyovaenliike.fi -sivulta tai Wikipedia-artikkelista: Luettelo nälkään kuolleiden muistomerkeistä.
Tehtävät lukioon
Tehtävät löytyvät tämän aineistopaketin lopusta, kohdasta "Tehtäviä lukioon".