Tässä diplomityössä perehdytään Rakennetun omaisuuden tila -arvioinnin luotettavuuden hallintaan. Selvitys oli tarpeellinen, koska ROTI -arvioinnin kansainvälisissä vertailujärjestelmissä ei ole tarkasteltu luotettavuuteen liittyviä seikkoja.

Rakennetun ympäristön kansantaloudelliseen merkitykseen ja arvoon alettiin 2000-luvun alussa kiinnittää enenevässä määrin huomiota sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin aloitteesta arviointijärjestelmää ryhdyttiin kehittämään USA:n ja Britannian vastaavia malleja mukaillen.

ROTI -arvioinnin suurimpia uhkatekijöitä on mittaustuloksen luotettavuus. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää arvioinnin suurimmat epävarmuustekijät prosessin eri vaiheissa, kehittää niiden hallintaan menetelmä, kuvata arviointiprosessi ja verrata prosesseja USA:n ja Britannian vastaaviin järjestelmiin. Lisäksi tavoitteena oli arvioida järjestelmän lopputuloksen luotettavuutta ja määrittää dokumentointikeinoja.

Arviointiprosessia analysoitaessa löydettiin useita mahdollisia riskitekijöitä. Suuria arviointiin vaikuttavia riskipaikkoja ja riskitekijöitä tarkasteltiin ja lopuksi arvioinnin kannalta merkityksellisimmiksi tunnistettiin kaksi riskityyppiä. Varsinaiset riskit vaikuttavat suoraan arvioinnin luotettavuuteen. Sekundääriset riskit eivät suoraan vaikuta arvioinnin lopputuloksen luotettavuuteen, mutta oleellisesti järjestelmän arvoon ulkopuolisten henkilöiden silmissä. Suurina uhkina varsinaisen arvion luotettavuudelle tunnistettiin henkilöriski, lopputulosriski ja organisointiriski. Tärkeimpinä sekundäärisinä riskeinä tunnistettiin viestintäriski, dokumentointiriski ja menetelmäriski.

Johtopäätös on että, lopulliseksi muodoksi vakiintuneen kuusiportaisen mallin kyky varmistaa lopputuloksen luotettavuus on myönteinen. Tätä päätelmää tukee ROTI -arviosta julkaisun jälkeen saatu palaute ja analogia vertailujärjestelmien tuloksien kanssa. Päätelmä perustuu vertailujärjestelmien prosessimallien analysointiin, kokemuksiin paneeleissa ja arvioinnin lopputuloksen luonteen tunnistamiseen. Luonteeltaan arviointiin ja sen luotettavuuteen tulee suhtautua toistettavana asiantuntija-arviona, ei eksaktina totuutena. Toistettavana arviointiin tulee toisaalta mukaan trenditieto.

Yleistettävyydeltään arvioinnin lopullinen malli vaikuttaa positiiviselta. Arviointiprosessi on rakenteeltaan sellainen, että sen avulla voidaan arvioida hyvin monia, erityyppisiä asioita tai ilmiöitä.