The present study examines the factors affecting return on investment in game development projects. The study uses the concepts of network effects and resource synergies to examine the correlation between investment size and game success probability in individual game projects.

The primary research question of the study is expressed as the question, what factors affect the return on investment in game development projects? The secondary research question is, what will be the winning financing model in casual games and what opportunities does this bring to game developers? By solving the research problems, this study strives to contribute to the understanding of what combinations of resources maximize the return on investment in individual game projects, and to what extent they are applicable in the field of casual games. The objectives of the study are.

1. to describe the current correlation between investment size and success probability.

2. to identify what factors affect the ratio.

3. to identify ways to improve the ratio.

4. to define what kind of investor will find casual games attractive.

5. to define publishers' bargaining power in casual games.

6. to assess alternative development models as opportunities for game developers.

The literature study examines previous research on network effects and research and development effectiveness. Four qualitative case studies are used to analyse effective resource combinations using the two models developed in the literature review.

The theoretical and empirical analysis of the study indicate that there are clear scale and scope advantages in game projects, and significant synergies across the assets involved in the process. The dynamics in traditional video game development do not directly apply in the field of casual games, where the industry is more fragmented and less dominated by large players.

A model describing scale and scope advantages, as well as the key factors affecting return on investment in game projects is constructed on the basis on the findings of the study.

Tässä diplomityössä tarkastellaan pelinkehitysprojektien investointien tuottoasteeseen vaikuttavia tekijöitä. Työssä tutkitaan yksittäisen pelinkehitysprojektin investoinnin koon ja pelin menestyksen todennäköisyyden välistä korrelaatiota verkostoefektien ja resurssisynergioiden konseptien avulla.

Ensimmäinen tutkimusongelma voidaan esittää kysymyksenä, mitkä tekijät vaikuttavat pelikehitysprojektien investointien tuottoasteeseen. Toinen tutkimuskysymys on, mikä tulee olemaan paras investointimalli ajanvietepelien kehityksessä ja minkälaisia mahdollisuuksia tämä tuo pelinkehittäjille. Ratkaisemalla tutkimusongelmat diplomityö pyrkii parantamaan käsitystä siitä mitkä resurssiyhdistelmät maksimoivat yksittäisten pelinkehitysprojektien investointien tuottoasteen sekä miten hyvin nämä yhdistelmät soveltuvat ajanvietepelien kehitykseen. Diplomityön tavoitteena on.

1. kuvata investoinnin tuottoasteen ja pelin menestyksen todennäköisyyden nykyinen korrelaatio.

2. määrittää, mitkä tekijät vaikuttavat tähän suhteeseen.

3. määrittää tapoja parantaa suhdetta.

4. määrittää, minkälaiselle sijoittajalle ajanvietepelit ovat kiinnostavia.

5. määrittää julkaisijan neuvotteluvoima ajanvietepelien kehityksessä.

6. arvioida vaihtoehtoisten kehitysmallien pelinkehittäjille tuomia mahdollisuuksia.

Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan verkostoefektien sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen tehokkuuden aikaisempaa tutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena syntynyttä kahta mallia käytetään analysoimaan tehokkaita resurssiyhdistelmiä neljässä kvalitatiivisessa tapaustutkimuksessa.

Diplomityön teoreettinen analyysi ja empiiriset tulokset viittaavat pelinkehitysprojekteihin liittyvän selkeitä skaalaetuja sekä huomattavia synergiaetuja prosessiin liittyvien resurssien välillä. Perinteisen videopelikehityksen tehokkuustekijät eivät suoraan päde ajanvietepelien kehitykseen, joiden osalta arvoverkko on pirstoutunut ja isojen toimijoiden valta pienempi.

Tutkimustulosten perusteella kehitetään skaalaetuja ja investointien tuottoasteeseen vaikuttavia avaintekijöitä kuvaava malli.