Suomessa hammashoitopalveluja tuotetaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Perinteisesti sektoreiden välinen työnjako on ollut selkeä, mutta vuosina 2001-2002 toteutetut hammashoidon uudistukset asettivat yksityiset palveluiden tarjoajat kilpailuasemaan julkisen sektorin kanssa. Toistaiseksi on vain vähän tietoa siitä, miten nämä toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet yksityisten markkinoiden toimintaan.

Diplomityön päätutkimusongelmana on, miten Suomen hammashoitotoimialan rakenne on kehittymässä. Tähän vastataan kolmessa vaiheessa. Ensimmäiseksi suuntaviivat toimialan rakenteen tunnistamiseksi ja kilpailun vaikutusten analysoimiseksi johdetaan aiemmasta strategisia ryhmiä, populaatioekologiaa ja hammashoidon markkinoita koskevasta tutkimuksesta. Tämän jälkeen Suomen hammashoitotoimialan rakenne määritellään vastaanottojen stragisten valintojen perusteella. Kolmannessa vaiheessa selvitetään, miten kilpailun luomat paineet vaikuttavat toimialan rakenteen evoluutioon. Diplomityön primaarisena tutkimusaineistona toimii kyselytutkimus, joka on suunnattu Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa toimiville yksityishammaslääkäreille.

Kirjallisuuskatsauksen synteesissä palveluiden differentiaatio ja prosessi-integraatio tunnistetaan tärkeiksi vastaanottojen strategisiksi ulottuvuuksiksi. Palveluiden differentiaatio viittaa siihen, missä määrin vastaanotot ovat erillaistaneet palvelunsa terveyskeskusten palveluista. Prosessi-integraatio puolestaan kuvaa sitä, missä määrin vastaanotot ovat keskittäneet toimintojaan. Näiden kahden strategisen ulottuvuuden perusteella toimialalta on tunnistettavissa kolme kategoriaa ryhmävastaanottoja: pienet, integroituneet ja löysästi integroituneet vastaanotot. Lisäksi soolovastaanottoja on tarkasteltava omana ryhmänään.

Tulokset osoittavat toimialan rakenteen sisältä löytyvän eroja vastaanottojen suorituskyvyssä ja kilpailun intensiteetissä. Nämä erot näyttävät liittyvän vastaaottojen strategisiin valintoihin palveluiden differentiaation ja prosessi-integraation suhteen. Vaikka Suomen hammashoitotoimiala onkin kokonaisuutena hyötynyt vuosituhannen alun uudistuksista, reformi on ilmeisesti luonut kilpailupaineita toimijoille, jotka eivät ole erillaistaneet palveluitaan terveyskeskusten palveluista. Jos yhteiskunnalta löytyy jatkossakin poliittista tahtoa julkisen hammashoidon laajentamiseksi, tullee kilpailu perushoidoissa kasvamaan. Tämä voi suosia sellaisten palveluiden tuotantoa, joita ei ole terveyskeskuksissa tarjolla.