Tässä kandidaatintutkielmassa käsittelin suomalaista asumista, asumisen historiaa sekä sen tulevaisuuden näkymiä. Tutkielmani tavoitteena oli tarkastella kirjallisuustutkimuksen keinoin asunnon ja kodin rajapintaa sekä määritellä asunnosta kodin tekeviä elementtejä. Tutustumalla suomalaiseen asumiseen sekä asumista koskeviin määräyksiin, tutkielmassa pyrin löytämään vastauksen siihen, kuinka siirrettävä asumisyksikkö voisi olla yksi tulevaisuuden asumisen konsepteista.

Moderni nykypäivän ihminen liikkuu työn, opiskelun tai muun elämän osa-alueen myötä aiempaa enemmän. Kaupungistumisen, työn muutoksen sekä väestöllisen erilaistumisen myötä asumisen laatua ja malleja on tutkittava enemmän, jotta asumisen tuotantolaitokset kykenisivät tarjoamaan sopivia asumisen muotoja liikkuvaan elämäntapaan.

Tutkielman edetessä asumisesta kodin tutkimukseen, huomasin kodin määrittelyn olevan sen kvalitatiivisista ominaisuuksistaan johtuen haasteellista. Kodin yksityinen ulottuvuus sekä siihen liitettävät subjektiiviset kokemukset estivät käsitteen tyhjentävän määrittelyn. Tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta päättelin kuitenkin tiettyjen materialististen elementtien edesauttavan kodintunnun syntymistä kodin sijoittuessa asumisen asettamiin kehyksiin. Tällaisiksi ominaisuuksiksi määrittelin esimerkiksi sisäänkäynnin sekä tulisijan. Tutkielmani loppupuoli käsitteli asunnosta kodin tekevien elementtien toteutumista siirrettävässä asumisyksikössä kartoittamalla asumisyksikön rajallisuuksia sekä mahdollisuuksia.