Potilaskokemus on viime aikoina todettu tärkeäksi osaksi terveydenhuoltoalan palveluiden laatua. Mittaamalla ja parantamalla potilaskokemusta terveydenhuollon organisaatiot voivat vaikuttaa moniin hoidon alueisiin. Lasten potilaskokemusta on kuitenkin vielä tutkittu vähän, vaikka on todettu etteivät aikuiset pysty kertomaan lasten kokemuksista yhtä tarkasti ja kattavasti kuin lapset itse.

Tässä diplomityössä tutkittiin, miten digitaalisilla palveluilla voidaan mitata potilaskokemusta. Tutkimuksessa suunniteltiin ja kehitettiin digitaalinen palvelu mittaamaan lasten potilaskokemusta. Tätä digitaalista palvelua käytettiin tapaustutimuksessa, jossa tutkittiin toimenpideklovnerian vaikuttavuutta potilaskokemukseen. Potilaskokemusta tutkittiin kolmesta eri näkökulmasta; lapsipotilaan, hänen vanhempansa sekä hoitajien näkökulmasta. Tapaustutkimus toteutettiin HUS Lastenklinikalla. Tutkimus oli osa LAPSUS-tutkimusprojektia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että digitaalisia palveluita voidaan käyttää mittaamaan potilaskokemusta. Jopa 4 vuotiaat lapset pystyivät itse kertomaan kokemuksistaan lapsiystävällisen digitaalisen palvelun avulla. Tapaustutkimuksen tulokset osoittavat, että toimenpideklovnerialla on erittäin positiivinen vaikutus lapsipotilaiden ja heidän vanhempiensa potilaskokemukseen. Tutkimuksessa ei havaittu toimenpideklovnin läsnäololla olevan vaikutusta kanyylin laitto toimenpiteeseen sairaanhoitajien näkökulmasta.

Tutkimus tarjoaa tietoa potilaskokemuksen digitaalisesta mittaamisesta, sekä lasten potilaskokemuksesta. Tutkimus oli ensimmäinen toimenpideklovnerian vaikuttavuutta potilaskokemukseen tutkiva tutkimus Suomessa. Tutkimuksen suosituksena on tukea enemmän sekä potilaskokemuksen mittaamista digitaalisten palveluiden avulla, sekä toimenpideklovneriaa lastensairaaloissa.