Nykyajan alati muuttuvassa globaalissa markkinataloudessa yritysten on tärkeää pyrkiä jatkuvasti kehittämään omaa toimintaa ja ylläpitämään kilpailukykyä. Asiakastyytyväisyyden kasvattaminen ja kilpailijoista positiivisesti erottuminen ovat tärkeitä asioita, jotka ovat yleensä seurausta onnistuneesta jatkuvasta toiminnan ja prosessien kehittämisestä. Nykyään pelkästään yrityksen sisäisten toimien kehittäminen ei enää riitä vaan on tärkeää katsoa asiaa myös koko toimitusketjun kannalta. Yritysten keskityttyä yhä enemmän pelkästään omaan ydinosaamiseensa, alihankkijoiden ja toimitusketjun rooli osana yrityksen menestystä kasvaa. Näin ollen toimitusketjua kannattaa kehittää ja huomioida myös oman organisaation ulkopuolella.

Korkean asiakastyytyväisyyden saavuttaminen edellyttää yleensä muun muassa kilpailukykyisiä toimitusaikoja sekä asiakkaan tarpeita vastaavia laadukkaita tuotteita. Kohdeyrityksen toimialalla tuotteiden saatavuusaika on asiakkaille tärkeä kriteeri toimittajaa valitessa ja tuotekohtaiset kausivaihtelut ovat suuria. Tämän vuoksi yrityksen lupaamat toimitusajat joidenkin tuotteiden kohdalla ovat huomattavasti lyhyempiä kuin mikä varsinainen kokonaisvalmistusaika on. Koska yritys ei pidä minkäänlaista valmisvarastoa, vaan kaikki tuotteet kootaan vain asiakastilausta vastaan, täytyy toimitusketjun varrella olla sekä raakamateriaali- että komponenttivarastoja. Suurien kysyntävaihteluiden takia varastojen hallinnassa muodostuu haasteita.

Tämän diplomityön tarkoitus on etsiä ratkaisuja edellä mainittuihin haasteisiin ja antaa kehitysehdotuksia toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on löytää toimintakelpoinen malli auttamaan varmuusvarastotasojen määrittämisessä sekä löytää kehitysideoita yhteistyön parantamiseksi eri sidosryhmien välillä. Työssä käsitellään myös varastonhallinnan eri mahdollisuuksia ja niiden vaatimuksia, onko mahdollista antaa tiettyjen komponenttivarastojen hallintavastuu suoraan toimittajalle ja antaa toimittajalle pääsy kysyntätietoihin vai edelleen itse hallinnoida varastoja ja lähettää ostotilaukset toimittajille normaaliin tapaan.

Työssä materiaalina on käytetty kohdeyrityksen tuottamaa omaa kysyntä- ja kulutusaineistoa sekä komponenttitoimittajien vastaavaa aineistoa. Referenssivuotena on käytetty vuotta 2016, koska kyseisen vuoden aineisto on ehjä ja kuvaa erittäin hyvin kysyntäkäyttäytymistä vuosittain.