Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia ja kehittää nykyistä siltatietomallien käyttöä urakointivaiheessa, sekä luoda selkeä kokonaisuus parhaista käytännöistä tulevia siltaprojekteja varten. Työssä tarkastellaan sekä alalla tehtyä teknistä että teoreettista tutkimusta ja kehitystä siltojen tietomallipohjaisessa urakoinnissa. Tämän lisäksi työssä tarkastellaan case-yrityksen nykyisiä siltaurakoinnissa havaittuja toimintatapoja käyttäen yrityksen käynnissä olevaa VT6 Taa-vetti-Lappeenranta –väylähanketta diplomityön tapaustutkimuksena. Työn teoreettisessa osiossa tutkittiin siltatietomallintamisen teknologista kehitystä ja suunnittelun ja urakoinnin standardointityötä, sekä suunnittelutiedonjaon ja -hallinnan haasteita. Tapaustutkimuksessa tarkasteltiin työmaalla käytettyjä tietomalliprosesseja, teknologioita ja tietomallipohjaista yhteistoimintaa suunnittelijoiden ja aliurakoitsijoiden kanssa.

Vaikka teoreettisen ja tapaustutkimuksen tulokset pohjautuvat pitkälti allianssi- sekä avaimet käteen -tyyppisiin urakointimuotoihin siltaurakoinnissa, ovat ne pienin muutoksin sovellettavissa myös muunlaisiin urakointimuotoihin.

Tutkimustyössä havaittiin merkittävä, toistuva järjestelmällinen haaste sellaisten teknologioiden käyttöönotossa, jotka perustavat toimintansa sijaintitietoon. Nykyisten tietojärjestelmien tahaton, laskentatavasta johtuva koordinaattijärjestelmien arvojen pyöristäminen vähensi pahimmillaan siltamallien tarkkuutta käyttökelvottomalle asteelle, estäen niin tarkan mittaustyön niin toimistossa kuin työmaallakin, kuin myös sijaintiperusteisen työmaa-automaation käytön.

Natiivi- sekä viitemallien laajempi jalkauttaminen työmaaoloihin todettiin huomattavaksi sekä tarpeelliseksi kehityssuunnaksi siltaurakoinnissa. Natiivimallitiedon hallittu jakaminen suoraan tavarantoimittajille lisäsi myös toimittajien määrä- sekä aikataulutarkkuutta, minimoiden myös virhetoimitusten sekä virheellisten toimitusaikojen määrää työmaalla. Työmaajohdon mallipohjainen työskentely parantui myös merkittävästi natiivimallien käyttöönoton myötä kiitos tarkempien mittaus-, aikataulutus- sekä määrälaskentatyökalujen mahdollistamisen. Työmaalle sijoitetut suunnittelutiimien osa-aikaiset edustajat paransivat suunnittelijoiden ja työmaan välistä yhteistyötä merkittävästi. Tutkimuksessa ei tutkittu tietomallipohjaisen työskentelyn jalkauttamista rakennusmiehille, mutta asia koettiin olennaiseksi askeleeksi entistä laajemman tietomal-lipohjaisen siltaurakoinnin mahdollistamiseksi.