Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä analysoimalla oletuksia yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä akateemisissa diskursseissa, jotka tarjoavat suoraviivaisen kaavan yhteiskunnalliseen muutokseen, sekä mikroyrittäjien arkisia työkäytänteitä. Tämä tutkimus käsittelee itsestään selvinä pidettyjä oletuksia yhteiskunnallisen yrittäjyydestä kiinnittämällä huomiota siihen, millaista on yrittäjien arkipäiväinen työ. Seurasin yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitettä ja sellaisten suomalaisten mikroyrittäjien työtä, jotka identifioivat itsensä tai jotka muut identifioivat yhteiskunnallisiksi yrittäjiksi. Teoreettisesti kysyin miten käytäntöote soveltuu yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimukseen. Empiirisesti kysyin miten mikroyrittäjät, jotka identifioivat itsensä tai jotka muut identifioivat yhteiskunnallisiksi yrittäjiksi, pärjäävät ja selvittävät arkisia työhön liittyviä haasteita. Vastauksena näihin kysymyksiin laadin katsauksen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen, kriittisen yrittäjyystutkimukseen sekä käytäntöotteeseen ja - teorioihin. Empiirisesti seurasin mikroyrittäjien työtä vuosina 2009–2014. Esseissä keskityn nykyisten käytänteiden muuttamisen taktiikoihin (Paperi 1), yhteiskunnallisten innovaatioiden tuottamiseen käytäntöverkostoissa (Paperi 2) ja innostuneen ilmapiirin eli 'pöhinän' ylläpitoon yhdessä yhteiskunnallisessa yrityksessä. Käytäntöotteen omaksuminen yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimuksessa voi lisätä alan tutkijoiden tietoisuutta kahtiajaoista, kuten tavallinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys. Maailman ymmärtäminen käytänteistä rakentuvana tarjoaa tutkimuksen tekemisen tapoja, joissa haitallisia kahtiajakoja voidaan problematisoida ja niistä voidaan luopua. Yleisesti yhteiskunnallinen yrittäjyys voidaan ymmärtää käytänteiden kudokseksi, johon vaikuttaa asiayhteys ja toimijoiden asema. Siten yhteiskunnalliset yrittäjät eivät voi saavuttaa tavoitteitaan yksin. Vaikka yhteiskunnalliselta yrittäjyydeltä odotetaan ratkaisua polttaviin ajankohtaisiin ongelmiin, sosiaalisena konstruktiona se on osa samaan maailmaa, jota yrittää muuttaa. Tämä tutkimus toteaa, että vaikka tutkitut mikroyrittäjät yrittivät vaikuttaa olemassa oleviin käytänteisiin ja vastata huoliinsa maailman tilasta, heillä oli rajoitettu valta vaikuttaa laaja-alaisiin prosesseihin. Kuitenkin yhteiskunnallinen yrittäjyys suosittuna käsitteenä voi tarjota rationaalisen ja sosiaalisesti hyväksytyn tavan naamioida radikaalit yhteiskunnalliset muutokset. Lisäksi käsite voi tarjota tilaa testata marginaalisia ideoita, jotka voivat muuttaa totuttuja tekemisen tapoja.