Yhä tiukkana jatkuvassa taloustilanteessa yritys toisensa perään joutuu aloittamaan YT-neuvottelut ja etsimään säästöjä. Kilpailuvaltiksi ja yrityksien hengissäpysymisen ehdoksi on tullut kyky uudistua ja muuttua. Tämä tarkoittaa usein muuttuvia organisaatiorakenteita, muuttuvia työtehtäviä, uusia työskentelytiloja ja vaihtuvia työkavereita. Organisaatioiden on pystyttävä jollain tavoin hallitsemaan näitä muutosprosesseja, jotta työntekijät pysyisivät mahdollisimman tehokkaina ja työkykyisinä sekä muutosprosessien aikana kuin myös niiden jälkeen.

Tutkijat ovat osoittaneet, kuinka tunteet vaikuttavat lukuisin eri tavoin ihmisten päivittäisessä elämässä niin päätöksien tekemiseen kuin informaation tulkitsemiseen. Tunteet ovat jatkuvasti läsnä organisaatioiden arjessa ja varsinkin muutokset voivat saada työntekijöissä aikaan voimakkaitakin tunnereaktioita. Ratkaisuksi tunteiden huomioimiseen tarjotaan tunneosaamista, jota Atlantin toisella puolella ollaan jo viemässä kauppakorkeakoulujen kursseille.

Työssäni tutkin tapaustutkimuksen avulla tunneosaamisen merkitystä muutostilanteissa, ja millä tavoin tunteiden huomioiminen muutoksessa vaikuttaa työntekijöiden toimintakykyyn. Tutkimuskohteenani oli valmennusyhteistyö organisaatio A:n ja yritysvalmennusyritys Milestonen välillä. Yhteistyön aikana A:n koko esimieskunta on käynyt läpi muutosjohtamisen valmennukset. Tutkimukseni koostui Milestonen toimintaperiaatteisiin tutustumisesta, yhden valmennuspäivän seuraamisesta sekä A:n henkilöstön kehittämispäällikön ja valmennuspäivään osallistuneiden esimiesten haastatteluista.

Tutkimukseni tuloksissa esitetään miten esimiehet ovat oivaltaneet tunteilla olevan luonnollinen rooli muutoksissa, ja mitä hyötyä tästä oivalluksesta on heille ollut. He ovat pystyneet ymmärtämään alaistensa sekä omia reaktiotaan paremmin ja osanneet suhtautua niihin uudella tavalla. Tuloksissa osoitetaan lisäksi, mitä konkreettisia hyötyjä esimiehet ja organisaatio A ovat saaneet alettuaan systemaattisesti kuunnella työntekijöidensä huolia. Esimiehet ovat pystyneet kohdentamaan viestintäänsä paremmin ja vääriltä huhuilta on päästy ajoissa katkaisemaan siivet. Alaiset ovat tulleet kuulluiksi, ja he ovat pystyneet paremmin keskittymään töihinsä.

Työni tuloksissa esittelen myös mistä onnistunut ja osallistava tunneosaamisen valmennus koostuu. Tietoa ei yritetä kaataa osallistujien päähän ylhäältä käsin, vaan ihmisten osallistaminen ja heidän oivalluttamisensa ovat valmennuksen keskiössä. Valmentajan rooli on tärkeä, mutta oleellista on saada valmenettavat itse ajattelemaan ja oivaltamaan uusia tapoja toimia. Lisäksi esittelen 10 onnistumisen elementtiä, joiden näen vaikuttaneen tunneosaamisen jalkautukseen organisaatiossa.