Modernin laboratorion tuottamien tietomäärien järjestäminen, arkistointi, hallinta ja raportointi on tehtävä, johon harvat laboratoriot pystyvät ilman LIMS-järjestelmää. Tilastollinen laadunvalvonta sisältää useita potentiaalisia sovelluksia, joita LIMS-järjestelmiin voitaisiin implementoida. Tilastolliseen laadunvalvontaan liittyvän LIMS-järjestelmien tuotekehityksen ohjaamiseksi tarvitaan tietoa erilaisten sovelluksien kiinnostavuudesta ja tärkeydestä laboratorioille sekä menetelmiä tällaisen tiedon kartuttamiseen ja jalostamiseen.

Tässä diplomityössä tutkittiin tilastollisen laadunvalvonnan soveltamista suomalaisissa laadunvalvontalaboratorioissa, määritettiin työssä suunnitellun tuotekehitysmenetelmän avulla uusien sovelluksien toteuttamisjärjestys LIMS-järjestelmässä sekä arvioitiin aikaisemman Whitelake Software Pointilla tehdyn tuotesuunnittelun onnistuneisuutta. Työ koostui laboratorioiden haastatteluista sekä Kano-mallin mukaisesta kyselytutkimuksesta ja tulosten yhdistämisestä sQFD-menetelmän mukaiseen tuotekehitysmalliin.

Tehdyissä haastatteluissa havaittiin, että vähintään yksinkertaisimpia tilastolliseen laadunvalvontaan sisältyviä valvontakortteja käytettiin sisäisenä laadunvalvontana lähes kaikissa laboratorioissa ja valvontakorttisovellukset olivat laboratorioille pääasiassa tuttuja. Toisaalta, esimerkiksi ulkoiseen laadunvalvontaan vaikutti liittyvän useita sovelluksia, joille ei ole laboratoriojärjestelmissä vakiintuneita ratkaisuja. Haastatteluissa tunnistettiin 13 tuoteominaisuutta, joita Whitelake Software Pointin LIMS-järjestelmiin ei ole vielä toteutettu. Kano-kyselytutkimuksen tuloksista pääteltiin sQFD-menetelmän avulla näiden 13 ominaisuuden toteuttamisjärjestys ja todettiin, että tilastollisiin menetelmiin liittyvä jo toteutunut tuotesuunnittelu on ollut onnistunutta.

Tuloksien perusteella nähdään, että asiakasvaatimuksien luoma markkinapaine siirtää vastuuta tilastollisten menetelmien tarkasta ymmärtämisestä LIMS-järjestelmien toimittajille. Kysyntää vaikuttaisikin olevan menetelmille, jotka pystyvät yksinkertaistamaan tilastollista laatudataa tehokkaasti ja ovat myös tilastotieteessä kokemattomampienkin käyttäjien ymmärrettävissä. Myös usein esiinnoussut asiakastoivomus LIMS-järjestelmän aktiivisemmasta roolista päätöksenteossa on yhtenevä edellä mainittujen havaintojen kanssa.