Joukkoliikenteen suunnitteluohjeissa ja muussa joukkoliikennettä käsittelevässä kirjallisuudessa mainitaan usein maksimikävelymatkoja joukkoliikennepysäkeille. Ohjeissa ei kuitenkaan yleensä kerrota, millä perusteella mikäkin matka on määritelty. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metron liityntämatkojen osalta, kuinka pitkiä matkoja matkustajat ovat todellisuudessa valmiita kävelemään. Yleisesti on tiedossa, että luotettavalle ja tiheästi liikennöivälle joukkoliikennevälineelle – esimerkiksi metrolle – ollaan valmiita kävelemään pidempiä matkoja kuin harvemmin liikennöiville tai vähemmän luotettaville joukkoliikennevälineille. Tutkimus keskittyykin ainoastaan Helsingin metroon, mutta tulokset ovat jossain määrin yleistettävissä esimerkiksi Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen ja runkobussilinjoille. Periaatteellisella tasolla tutkimus tuotti arvokasta tietoa myös kävelymatkojen tutkimisesta yleisesti.

Tutkimuksessa selvitettiin matkustajien kävelemiä matkoja Helsingin seudun liikkumistutkimusten aineistosta sekä toteutettiin erillinen kyselytutkimus viidellä helsinkiläisellä metroasemalla. Myös aihetta käsittelevään kirjallisuuteen tutustuttiin perusteellisesti. Tutkimusprosessin edetessä kävi ilmi, etteivät toteutuneet kävelymatkat kerro juurikaan matkustajien kävelyvalmiudesta, vaan ne kuvastavat todennäköisesti enimmäkseen metron ympäristön maankäyttöä ja alueen muuta liikennetarjontaa. Eräänä tutkimuskysymyksenä oli selvittää se, mitä tilastollista tunnuslukua tarkastelemalla toteutuneista kävelymatkoista saadaan selvitettyä se, kuinka pitkiä matkoja jokin sopiva osa matkustajista on valmiita kävelemään. Koska toteutuneilla kävelymatkoilla ja matkustajien kävelyvalmiudella ei havaittu olevan suoraa yhteyttä, ei tilastollisen tunnusluvun määrittämistä pidetty lopulta tarkoituksenmukaisena. Helsingin seudun liikkumistutkimuksen aineistossa metron liityntäkävelymatkoissa kuitenkin havaittiin nopea määrän väheneminen noin 600–700 metrin linnuntie-etäisyydellä kaikista metroasemista, ja taitteen oletettiin johtuvan siitä, että kyseisellä etäisyydellä matkustajat joko siirtyvät muiden liityntäliikennemuotojen käyttöön tai korvaavat koko metromatkansa jollakin muulla kulkumuodolla.

Tämän tutkimuksen yhteydessä tehdyssä kyselytutkimuksessa metromatkustajia pyydettiin muun muassa arvioimaan oma maksimikävelymatkansa metroasemalle. Vastausten mediaani oli 1000 metriä. Kirjallisuustutkimuksen, asiantuntijahaastatteluiden, teoreettisten laskelmien ja edellä mainitun aineiston pohjalta voidaan arvioida, että keskivertometromatkustaja on valmis kävelemään noin 900–1000 metrin matkan metroasemalle.