Alati kasvavien datajoukkojen tallennukseen ja käsittelyyn käytetyt tietorakenteet ja algoritmit ovat kaikista kriittisimmät tekijät, jotka vaikuttavat tietokonepohjaisen järjestelmän suorituskykyyn. Noin viimeisimmän kuluneen vuosikymmenen aikana useimmat järjestelmät ovat alkaneet tarjota yleistä joukkoa korkean suorituskyvyn tietorakenteita joko kirjastoina tai ohjelmointikielen tarjoaman suoran tuen kautta. Jotkin vanhat järjestelmät eivat kuitenkaan ole aivan pysyneet mukana tässä kehityksessä ja yhä vaativat ohjelmoijalta ylimääräistä vaivaa hyvän suorituskyvyn saavuttamiseksi.

Tämän työn tavoite on suunnitella, toteuttaa ja evaluoida sopiva kokoelma tietorakenteita erään tällaisen järjestelmän – DX 200 -tietoliikennealustan – päällä. Tätä vaikeuttaa alustan jokseenkin erikoinen luonne mukaan lukien sen käyttämä muistimalli. Vaikka nykyaikainen IA-32 -suoritin yhä tukee segmentointia, maailma on lähes täysin siirtynyt eteenpäin ja jättänyt sen jälkeensa. Käytännössa on lähes mahdotonta saada sille mitään nykyaikaisia työkaluja, kuten kääntäjiä, eikä segmenttioperaatioita ole optimoitu läheskään yhtä aggressiivisesti kuin muita suorittimen toimintoja. Kaikki tämä tulee aina ottaa huomioon, kun yritetään toteuttaa alustalle suorituskykyistä ohjelmistoa ja on lähes mahdotonta toteuttaa mitään ilman vähintään joitain kompromisseja.

Tämän työn lopputuloksena on testattu kirjasto DX 200 -alustalle, joka toteuttaa kaksi erityyppistä listaa ja kolme binääripuuta. Sitä voidaan myöhemmin tarvittaessa laajentaa tai käyttää erilaisten toteutusvaihtoehtojen tutkimiseen. Toteutukselle tehty testaus osoittaa, että myös tällaisessa järjestelmässä tasapainotetut puut skaalautuvat kauniisti toisin kuin taulukot, jotka ovat ainoa tietorakenne, jonka käytetyt ohjelmointikielet tarjoavat suoraan. Tämä tulos on täysin linjassa teoreettisten odotusten kanssa ja näin omalta osaltaan myös todistaa tehdyn toteutuksen oikeellisuuden.