Liikeentunnistussensorien käytöstä lasten interaktiivisissa saduissa ja peleissä ei yleisesti tunnettuja käytäntöjä ole juuri olemassa. Siksi suunnittelijan pitää kiinnittää erityistä huomiota suunnitellessaan, kirjoittaessaan ja toteuttaessaan ohjeistusta lapselle. Tässä maisterin opinnäytteessä keskitytään tutkimaan ja suunnittelemaan käyttöliittymäohjeistuksia lapsen pelikokemuksen helpottamiseksi.

Työn nimi viittaa paljon liikkuviin lapsiin. Näytän kuinka lapset voivat omalla kehonliikkeellään ohjata interaktiivista Tarkkasilmäinen Punahilkka -satua. Lapsi voi astua sadun päähenkilön saappaisiin ja auttaa tätä suoriutumaan tehtävistä tähyily-toiminnolla. Animoitu ja interaktiivinen tarina on 15 minuutin mittainen ja sen pelaamiseen käytetään Kinect-liikkeentunnistussensoria.

Työn kirjallisuusanalyysi koostuu kahdesta osasta: lasten ominaisuuksista ja liikkeeseen perustuvista digitaalisista peleistä. Ensimmäisessä osassa käydään läpi lapsen ja tietokoneen vuorovaikutusta, kehityspsykologiaa ja lapsen sisäisiä ominaisuuksia. Toinen osa keskittyy liikkeillä ohjattaviin peleihin, sisältäen myös analyysin käyttöliittymien lainalaisuuksista Microsoftin Kinect-peleissä. Sen lisäksi käsitellään liikkeellä ohjattavien pelien vaikutusta tulevaisuuden liiketunnistukseen perustuvissa aplikaatioissa.

Mukana on myös lastentarhanopettajien kanssa tekemäni haastattelu, jossa kysyin heidän ammatillisia näkemyksiään siitä, kuinka lasta ohjataan liikkumaan ja seuraamaan ohjeita. Käytin heidän huomioitaan ja vastauksiaan Punahilkka-projektin käyttöliittymän suunnitteluun ja parantamiseen.