Rakentamista, kuten lähes jokaista muutakin teollisuuden alaa, ohjataan kovaa vauhtia kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta. Jatkuva keskustelu ympäristöstä, maapallon rajallisista resursseista ja elämäntapojemme kestävyydestä vaatii jokaista arvioimaan henkilökohtaisia valintojaan uudelleen. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii laajaa ja monialaista muutosta niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.

Tarvitsemme monenlaisia ratkaisuja siihen, miten voimme toimia järkevämmin, minimoiden rakennusten aiheuttamia haittavaikutuksia ympäristön suhteen. Kaikkien ratkaisujen ei suinkaan tarvitse liittyä uuteen ja innovatiiviseen teknologiaan, vaan hyviä, kestäväksi koettuja ratkaisuja löytyy paljon aivan omasta rakennushistoriastamme. Satojen vuosien varrella kehittyneet perinteiset rakennusmenetelmät ovat perustuneet rakennusmateriaalien paikallisuuteen, niiden tehokkaaseen käyttöön ja yksinkertaisiin, helposti korjattaviin rakenteisiin.

Perinteisten rakennusmenetelmien lisäksi yksi paljon ammattilaisten keskusteluissa yleistynyt kestävän rakentamisen aihealue on rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö. Suunnittelulla, joka hyödyntää vaihtoehtoisia rakentamistapoja uudisrakennuksen ohella, voidaan saada aikaan mittavia hyötyjä. Vanhan hyödyntämisen lisäksi on mietittävä myös uuden rakentamisen kohdalla sen koko elinkaaren tapahtumia mahdolliseen purkamiseen ja kierrätykseen asti.

Tämä tutkielma käsittelee kestävän rakentamisen kysymyksiä perinnehirsirakentamisen ja kiertotalouden näkökulmasta. Tutkielmassa tarkasteltu Arkkitehtikillan Maja toimii esimerkkinä niin uuden muotokielen ja mukavuuksien sekä perinteisen rakentamistavan symbioosista, kuin myös vanhojen hirsirunkojen kierrätysmahdollisuuksista. Majan suunnittelun taustalla toimineesta ajattelutavasta oppimalla ja inspiroitumalla perinnehirsirakentaminen, kuten myös hirsirunkoja koskeva kiertotalous, voisi saada enemmän huomiota nykypäivänä. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan Majan ratkaisujen toimivuutta ja joustavuutta niin kestävyyden, arkkitehtonisen ilmeen, kuin suunnitteluprosessin suhteen, sekä niiden soveltamismahdollisuuksia tuleviin suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin.