Viime aikoina mediassa on käyty tasaisin väliajoin keskustelua niin ilmastonmuutokseen sopeutuvasta kaupunkisuunnittelusta kuin kaupungin kasvusta ja täydennysrakentamisen tarpeesta. Viherpintojen merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa korostuu kaupunkien tiivistyessä. Korttelipihojen tonttien kaupunkivihreä voi laadukkaan suunnittelun myötä tarjota erilaisia ekosysteemipalveluja ja toimia osana ilmastonmuutosta hillitsevää ja sen vaikutuksiin sopeutuvaa kaupunkiympäristöä. Samalla vihreät korttelipihat ovat merkittävä osa asukkaiden virkistystä ja parantavat tiiviin kaupunkiympäristön viihtyisyyttä.

Tämä kandidaatintyö on kirjallisuuskatsaus, jossa selvitän, kuinka maisema-arkkitehtoniset keinot umpikorttelipihojen suunnittelussa vahvistavat ekosysteemipalveluiden toimintaa. Tarkastelen aihetta ekosysteemipalveluiden toimintaan vaikuttavien tekijöiden kautta, sekä korttelipihojen suunnittelun reunaehtoja tarkastelemalla. Kirjallisuuskatsauksen tueksi analysoidaan lisäksi esimerkkikohteen, Verkkosaaren vähähiilisen viherkorttelin, suunnitelmaa, jossa käytetyt maisema-arkkitehtoniset ratkaisut, parantavat ekologisine hyötyineen ekosysteemipalveluita monipuolisesti. Tutkielma rajautuu kaupunkiympäristössä, kuten Helsingin kantakaupungissa, tyypillisiin umpikorttelipihoihin, jotka todennäköisesti lisääntyvät kaupunkirakenteen tiivistyessä tulevaisuudessa. Työ on näkökulmaltaan rajattu käsittelemään ekosysteemipalveluita laajempana kokonaisuutena yksittäisen ekosysteemipalvelun sijaan, jolloin saadaan kokonaiskuva korttelipihojen suunnittelun tarjoamista mahdollisuuksista vastauksena nykypäivän haasteisiin, joita ilmastonmuutos ja kaupunkien tiivistyminen aiheuttavat.

Työssä havaittiin, että nykypäivän rakentamisen tiukat reunaehdot ja säännökset luovat huomattavia haasteita viherelementtien suunnittelulle korttelipihoilla muun muassa tilan puutteen vuoksi. Umpikorttelilla itsessään on umpinaisen rakenteensa myötä joitakin ekosysteemipalveluita tukevia ominaisuuksia, joita ovat esimerkiksi tuulisuutta ehkäisevä suojaisuus, joka palvelee miellyttävän pienilmaston syntymistä ja monia kasvilajeja. Rakenteella on myös ympäröivästä kaupungista kantautuvaa melua ehkäisevä vaikutus. Luonnon monimuotoisuus on tärkeä tekijä osana toimivia ekosysteemejä, mutta umpikortteli itsessään on luonnon monimuotoisuuden kannalta avokorttelia haastavampi ympäristö ollessaan kytkeytymätön muuhun viherrakenteeseen. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että maisema-arkkitehtonisilla suunnitteluratkaisuilla voidaan vahvistaa etenkin tiettyjä ekosysteemipalveluita, kuten veden kiertoa ja miellyttävää pienilmastoa. Myös erityisesti kulttuuristen ekosysteemipalveluiden osalta korttelipihojen suunnittelulla voitiin havaita olevan huomattava merkitys. Vehreillä pihoilla erilaisine vihreine elementteineen voidaan tarjota luonnosta oppimisen kokemuksia esimerkiksi kaupunkiviljelyn muodossa, sekä luoda virkistymismahdollisuuksia kodin välittömään läheisyyteen, sekä mahdollisesti parantaa asukkaiden luontoyhteyttä.