Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia vastuullisuusraportoinnin varmennuksen haasteita sekä EU:n kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD). Tarkoituksena on kartoittaa tilintarkastuksen asiantuntijoiden näkemyksiä varmennuksen haasteista sekä kestävyysraportointidirektiivistä (CSRD),jonka pyrkimyksenä on vastata joihinkin ongelmakohtiin aikaisemmassa sääntelyssä ja yhtenäistää vastuullisuusraportointia EU:ssa.

Empiirinen osuus on toteutettu kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineistona on seitsemän tilintarkastuksen asiantuntijan haastattelua.Tutkimuskysymykset ovat seuraavanlaiset: 1.) Minkälaisia haasteita yritysvastuuraporttien varmennuksessa on tällä hetkellä? 2.) Minkälaisia näkemyksiä tilintarkastuksen asiantuntijoilla on EU:n vastuullisuusraportointia koskevaan kestävyysraportointidirektiiviin(CSRD) ? Toinen pääkysymys sisältää neljä tutkielman suuntaa ohjaavaa ja rajaavaa alakysymystä, jotka käsittelevät 1.) kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) hyötyjä 2.)kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) haasteita 3.) kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) varmuuden tasoa ja näiden eroja (rajoitettu vs. kohtuullinen varmuus ) sekä 4.)kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) soveltamisalaa sekä pk-sektorin kohtaamia mahdollisia haasteita.

Tutkimus on tuonut esille, että vastuullisuustietojen varmennuksen haasteet muodostuvat sen ominaisuuksista kuten laadullisuudesta, monimutkaisuudesta, epämääräisyydestä, vaihtelevuudesta ja subjektiivisuudesta sekä regulaation puutteesta, jotka voivat heikentää varmennuksen luotettavuutta.

Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) odotetaan lisäävän vastuullisuusinformaation vertailukelpoisuutta, yhdenmukaisuutta sekä luotettavuutta. Direktiivin vaatima varmennus myös lisää tietojen luotettavuutta. Haasteita on osaamisen ja resurssien puute sekä tiedon keräys ja uusien prosessien jajärjestelmien kehittäminen. Kohtuullinen varmuus vastuullisuusinformaatiolle on tavoitetaso, joka vaatii yhteismitallisuutta, suurta määrää dataa ja evidenssiä sekä sisäisiä kontrolleja. Osaamisen puutteen vuoksi tulisi kuitenkin aloittaa rajoitetusta varmuudesta. Pk-sektori erityisesti yksityinen tulee kohtaamaan haasteita direktiivin myötä, sillä sen tulee pystyä toimittamaan vastuullisuusinformaatiota toimiakseen suurempien yritysten toimitusketjussa, kilpailutuksissa tai saadakseen edullista rahoitusta. Haasteena pk-sektorille on resurssien, osaamisen ja digitalisaation puute.