Tutkielman tarkoitus on selvittää, millaista identiteettirikollisuutta yrityksiin kohdistuu, mitä se voi aiheuttaa yritykselle ja erityisesti sen liiketoiminnalle, mikä on yrityksen etu identiteettirikosten selvittämisessä, sekä toisaalta miten yritys voi suojautua identiteettirikollisuutta vastaan ja toipua jo tapahtuneesta rikoksesta. Identiteettirikollisuus on kansainvälisestikin kasvava ilmiö ja yrityksiin kohdistuneet rikokset ovat olleet viime vuosina kasvussa, joten viimeistään nyt yrityksissä täytyisi herätä panostamaan niiden toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja suojautumiseen kaikenlaisten niihin kohdistuvien rikosten varalta.

Tutkielma jakautuu kuuteen lukuun. Johdannon jälkeen toisessa luvussa määritetään tutkielman kannalta keskeiset käsitteet, jotta ymmärretään mitä yrityksissä halutaan suojata, ja sen jälkeen kolmannessa luvussa määritetään itse identiteettirikokset, joihin kuuluu identiteettivarkauden ohella useita liitännäisrikoksia. Neljännessä luvussa paneudutaan liiketaloudellisesta näkökulmasta yritysten etuun rikosten selvittämisessä ja rikoksesta mahdollisesti aiheutuviin seurauksiin. Luvussa käydään läpi myös yhteistyötä viranomaisten ja eri toimijoiden kanssa. Viidennessä luvussa ennen johtopäätöksiä puolestaan käydään läpi ennaltaehkäiseviä sekä korjaavia toimenpiteitä, joita yrityksissä kannattaisi harkita toteutettavaksi toimialakohtaisesti.

Identiteetin väärinkäytöksistä aiheutuu paljon vahinkoa, josta on haittaa paitsi yksityishenkilöille ja yrityksille, myös koko yhteiskunnalle. Väärinkäytöstilanne on yritykselle aina kriittinen maineen, juridisen ja liiketoiminnallisen eheyden kannalta. Identiteetin väärinkäytöksille on tyypillistä, että niiden avulla voidaan aiheuttaa nopeasti isoa vahinkoa. Ja koska identiteettien väärinkäytökset ovat kansainvälinen ongelma, rahojen siirryttyä ulkomaille, niiden palauttaminen rikoksen uhrille on melkein mahdotonta. Yrityksiin kohdistuvan identiteettivarkauden motiivit ovat moninaiset ja voivat liittyä muun muassa tietojenkalasteluun, taloudellisen hyödyn tavoitteluun tai yrityksen brändin ja imagon vahingoittamiseen.

Olennaista yrityksissä on pyrkiä mahdollisimman tehokkaasti estämään ennalta haitalliset tilanteet ja yritykselle aiheutuvat taloudelliset tappiot. Tämä tarkoittaa riskitilanteiden tunnistamista sekä tarvittavien suojaustoimien toteuttamista. Toisaalta on myös syytä varautua tilanteeseen, jossa vahinkoja on jo syntynyt. Se tarkoittaa muun muassa tilanteen nopeaa selvittämistä, syntyvien vahinkojen minimoimista, nopeaa toipumista sekä huolellista viestinnän suunnittelua. Yrityksistä ei välttämättä kuitenkaan vielä löydy osaamista tai suunnitelmaa kohtaamiensa väärinkäytöstapausten varalle. Yritysten edun turvaamiseksi viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyön tulisi olla saumatonta ja yrityksille pitäisi olla saatavilla apua matalalla kynnyksellä. Joiltain osin lainsäädännössäkin on vielä tarkentamisen varaa, vaikka yritysturvallisuuden kehittämisen tulisikin lähteä yrityksen sisältä rakentumaan. Toisaalta myös yhteiskunnassa tulisi kiinnittää huomiota asennekulttuurin muuttamiseen esimerkiksi uhrin kokeman häpeän osalta.