Kaupungistuminen muuttaa merkittävästi valuma-alueiden ominaisuuksia ja luonnollista vedenkiertoa. Muutosten seurauksena aiheutuu mm. tulva-, eroosio- ja vedenlaatuongelmia. Ongelmien ehkäisemiseksi tarvitaan hydrologista ja veden laadun tutkimustietoa, jonka perus-teella suunnitteluperiaatteita voidaan uudistaa tukemaan sekä valunnan määrään että laatuun liittyviä hallintatavoitteita. Kylmissä ilmasto-olosuhteissa tämä edellyttää valuma-aluemitta-kaavan ympärivuotista monitorointia. Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia kaupungistumisen vaikutuksia valuntaan ja veden laatuun kolmella asuinalueella Espoossa: pientalo- ja kerros-taloalueella sekä rakennettavalla asuinalueella. Viiden vuoden tutkimusjakso käsitti valunta- ja vedenlaatuaineiston sekä lumiaineiston yhdeltä talvelta.

Tutkimusalueilla kaupungistuminen kasvatti lämpimänä vuodenaikana valunnan määrää, ylivirtaamia ja valunnan keskimääräistä intensiteettiä sekä pienensi valuma-alueen kertymis-aikaa. Kylmän vuodenajan kokonaisvalunnassa ei havaittu merkittäviä muutoksia huolimatta lumen alueellisen jakauman muuttumisesta. Lumen sulantajakso näytti kuitenkin pilkkoutu-van useampiin, lyhytkestoisempiin valuntatapahtumiin. Haitta-ainepitoisuuksissa havaittiin suurta vuodenaikaisvaihtelua, joka valmiilla asuinalueilla riippui haitta-aineesta ja läpäisemät-tömien pintojen määrästä. Pitoisuuksien vuodenaikaisvaihtelusta huolimatta vuosikuormitus ei pitkällä aikavälillä näyttänyt keskittyvän tiettyihin vuodenaikoihin. Valuntatapahtumatasol-la korkeimmat tapahtumapitoisuudet osuivat kesäaikaisiin sadetapahtumiin, mutta korkeim-mat tapahtumahuuhtoumat kylmän ajan valuntatapahtumiin. Rakennustyöt heikensivät ve-denlaatua merkittävästi riippuen käynnissä olevista rakennustyövaiheista. Pitoisuusraja-arvot ylittyivät erityisesti kesällä tai keväällä, kaikissa rakennustyövaiheissa ja auratussa lumessa.

Tutkimuksen tulokset luovat pohjan strategioille, joiden tavoitteena on vähentää kaupungis-tumisen aiheuttamia hydrologisia ja veden laadun muutoksia paikallisessa ilmastossa. Tilastol-lisesti merkitsevä muutos sadetapahtumien valuntavasteessa tapahtui n. 17-20 mm sademää-rän jälkeen, mikä indikoi muutosta valuntaa tuottavan alueen laajuudessa. Suhteellisesti suurin muutos tapahtuu usein toistuvien sateiden valuntavasteessa. Näiden sateiden aikaisen valun-nan imeyttäminen ja käsittely vaikuttavat lupaavalta lähestymistavalta luonnollisen veden-kierron ylläpitoon ja hajakuormituksen hallintaan. Suomalaisten mitoitusoppaiden valunta-kertoimet ovat korkeita verrattuna mitattuihin valuntakertoimiin useimpien sadetapahtumien yhteydessä. Vedenlaadun hallinnassa tulisi huomioida sekä rakennusvaihe että rakentamisen jälkeinen vaihe. Kylmänä vuodenaikana on tärkeää kiinnittää huomiota talviaikaisten päästö-lähteiden pienentämiseen sekä lumen asianmukaiseen käsittelyyn ja säilytykseen.