Rintasyöpä on läntisen elämäntavan maissa naisten yleisin syöpätyyppi. Mammografia on rintasyövän diagnostiikassa eniten käytetty menetelmä. Viime vuosikymmeninä on kehitetty myös kartiokeilakuvantamislaitteita (KKTT) rinnan kuvaukseen. Rinnan KKTT tuottaa rinnasta kolmiulotteisen mallin ja mahdollistaa rinnan kuvauksen ilman mammografiassa oleellista kompressiota. Tässä työssä selvitettiin miksi KKTT ei ole pääasiallinen kuvantamismenetelmä tämän päivän mammografiassa. Työ jakautui kolmeen alatutkimusosaan: 1) Modernin mammografian ja rinnan KKTT:n periaatteet ja käytetyt teknologiat. 2) Menetelmien kliiniset suorituskyvyt. 3) Laitekonsepti, pystysuuntaiselle rinnan kuvauslaitteelle, jossa yhdistyvät perinteinen mammografia ja rinnan KKTT.

Rinnan kompression poistaminen poistaa rintakudoksen laskostumisongelman, mutta johtaa putkijännitteen kasvattamiseen. Tästä seuraa valosähköisen absorption väheneminen ja Comptonsironnan lisääntyminen, mikä johtaa pehmytkudoserottelun heikkenemiseen. Toisaalta, KKTT:ssa kontrasti ei mammografian tavoin riipu leesion koosta. Rinnan KKTT:ssa oleelliseksi kuvanlaadun meriitiksi muodostuukin annostehokkuus, jossa CNR:n sijaan merkitsevää on SNR. Riittävä SNR KKTT:n projektiokuvissa edellyttää annostasoa, joka johtaa rinnan KKTT-tutkimuksessa suurempaan kudosannokseen kuin vastaavan mammografiatutkimuksen. Suurempi annostaso per kuvaus on osittain hyväksyttävää, koska kolmiulotteinen tarkastelumahdollisuus yhdistettynä kompressoimattomaan rintaan mahdollistaa samasta kuvauksesta vapaasti luotavat tarkasteluprojektiot halutuista suunnista ilman lisäkuvauksia.

Laitekonsepti osoitti, että rinnan KKTT:n suorituskyky riippuu vahvasti tarjolla olevista komponenteista, joiden valikoima on niukka ja hybridikäyttöön vain rajallisesti sopiva Koska käytetyn teknologian painotuksissa mammografian ja rinnan KKTT:n välillä on selviä eroja, johtaa mammografialaitteen ehdoilla suunniteltu hybridilaite epäideaalisiin ratkaisuihin rinnan KKTT:n osalta.

Erot kliinisessä suorituskyvyssä KKTT:n mammografiaan välillä olivat pienehköjä. KKTT:n heikkous on kalkkien näkyvyys. KKTT:n vahvuudeksi voi tulkita massojen näkyvyyden erityisesti tiiviillä rinnoilla. Rinnan KKTT tuottaa myös mammografiaa suuremman annoksen. Tiiveysluokan a ja b rinnoilla se ei näytä tuovan oleellista lisäarvoa mammografiaan verrattuna.

Tämä tutkimus osoitti, että rinnan KKTT ei ole toistaiseksi saavuttanut sellaista kliinistä suorituskykyä, joka horjuttaisi perinteisen mammografian asemaa. KKTT annostaso sopii heikosti seulontakuvaukseen, joka määrällisesti edustaa ¾:stä kaikista mammografian tutkimuksista. Mammografian erikoistutkimusmuodot tomosynteesi ja kaksienergiavarjoainekuvaus näyttävät lisäävän kliinistä suorituskykyä jopa rinnan KKTT:n tarjoamia etuja paremmin. Rinnan KKTT:n kuvanlaatu olisi parempi, jos komponentit olisivat tähän käyttöön paremmin optimoituja.