Questions on gender appearance and the multiplicity of genders define many current discussions on society. The concept of femininity as a masquerade acts as a core theme of this work, which consists of a written theoretical part and an artistic production. The idea of permanent fixed self and gender identity, communicated through appearance, is brought to question in favour of finding mutable alternatives to the strict categories of gender representations and ways of elaborating one’s identity through appearance.

Is femininity a mere mask, removable and something alien to the authentic self? The written part consists of pondering on the ambiguous questions about the essence of femininity through the theories of scholars from various disciplines. Artworks from photographers using masquerade in their portraits of the self, are presented alongside the theories and texts analysing the topic from feminist framework. These photographs connect the topic to fashion, garments and make up, through which representations of the self and identity are passed to others. Masquerade can act as a performance of the self but also as a tool in criticizing the problematic representations made available for femininity on modern society. The term masquerade takes on a twofold meaning as a metaphorical concept of being as well as physical actuality in masquerading.

The question about the essence of femininity as a performance, a masquerade, inspired a six-piece collection of textile sculptures examining my own relationship towards femininity. How does masquerade influence my artistic practice and perceptions of femininity? Can masquerading give me new insight into myself as an artist and a woman? How masquerading can help develop more abstact ways of interpeting identity through art? By creating surface from heavy ropes with a lacelike appearance, which in the modern times connect to fragility, innocence and sexuality, convert traditionally feminine aspects to large-scale studies of those subordinate features perceived as feminine. The sculptures represent masks, which have been removed along with the fears, pressures and anxieties offered by conservative perceptions of womanhood and femininity.

In conclusion, does a real, authentic femininity exist? In referring to the theories presented in this paper, a rigid category defining one or the other gender or sex that is commonly acknowledged and accepted by all marked as possessing such gender, would be impossible to identify and therefore would be unimaginable to exist, as all identities are variable and unique.

Kysymykset liittyen sukupuoleen ja ulkonäköön määrittelevät monia keskusteluja nykyisessä yhteiskunnassa. Konsepti feminiinisyydestä eräänlaisena naamiona on tämän työn ydinkysymyksenä. Työ koostuu kirjallisesta teoriaosuudesta ja taiteellisesta produktiosta. Idea pysyvästä sukupuoli-identiteetistä asetetaan kyseenalaiseksi mukautuvaisen ja muuttuvaisen sukupuolen esityksen edessä, kritisoiden jähmeitä sukupuolikategorioita ja niihin liittyviä sukupuolen esittämisen normeja.

Onko feminiinisyys vain maski, poistettavissa oleva ja vieras autenttiselle itselle? Teoreettinen osuus koostuu feminiinisyyden olemuksen pohdiskelusta erilaisten feminiinisyyttä käsittelevien tekstien ja teorioiden kautta. Teksin ohessa esitellään töitä valokuvaajilta, jotka ovat hyödyntäneet naamioita/naamioitumista omakuvissaan. Tekstissä tarkastellaan aihetta feministisestä viitekehyksestä ja kuvat on valittu tätä tukien. Kuvien kautta aihe liittyy muodin, vaatekappaleiden ja meikkaamisen maailmaan, joiden avulla identiteettejä ja itsen esityksiä ilmaistaan toisille. Naamioituminen voi olla itsen esittämistä, mutta sillä voidaan myös kritisoida problemaattisia tapoja esittää feminiinisyyttä modernissa yhteiskunnassa. Naamioituminen saa kahdenlaisen merkityksen metaforisena olemisena tai fyysisenä toimintana.

Kysymys feminiinisyyden olemuksesta esityksenä, naamioitumisena, inspiroi kuuden työn kokoelman tekstiiliveistoksia, joiden kautta tutkin omaa suhdettani feminiinisyyteen. Voiko naamioituminen antaa uusia näkemyksiä itseeni taiteilijana ja naisena? Miten naamioitumisen kautta voi kehittää abstraktimpia tapoja tulkita identiteettejä taiteessa? Painavista köysistä tekemäni pinnan kautta, muunnan perinteiset feminiinisyyden esitykset, haurauden, viattomuuden ja seksuaalisuuden, mittavan kokoisiksi tutkimuksiksi noista feminiinisiksi mielletyistä heikkoutta enteilevistä ominaisuuksista. Veistokset esittävät näitä maskeja, jotka on poistettu pelkojen, paineiden ja ahdistusten mukana joita perinteinen näkemys feminiinisyyden ja naiseuden olemuksesta tarjoaa.

Onko siis olemassa oikeaa autenttista feminiinisyyttä? Työssä esitettyjen teorioiden kautta, yhteen tai toiseen sukupuolen kategoriaan kuuluvuutta ei voi määritellä yleisesti hyväksyttyjen ja tunnustettujen ominaisuuksien kautta, koska näiden kategorioiden olemassaoloa on mahdoton tunnistaa tai kuvitella, koska kaikki identiteetit ovat erilaisia, mukautuvaisia ja uniikkeja.