Näyttelijä, laulaja

Esko Vettenranta näytteli 1941-68 lähes parikymmentä filmiroolia, joista useat olivat nuoria salskeita sankarihahmoja. Hän teki merkittävän uran Turun Kaupunginteatterissa 1948-53 ja 1954-76.


Esko Antero Vettenranta syntyi 1913 Viipurissa junailija Johan Vettenrannan ja Maria Suomelan perheeseen. Hän suoritti 1940-luvun alkupuolella SF:n filmikoulun, harjoitti lauluopintoja ja osallistui kuunteluoppilaana Suomen Teatterikoulun opetukseen. Vettenranta toimi kiinnitettynä näyttelijänä Helsingin Työväen Teatterissa 1946-48, Turun Kaupunginteatterissa 1948-53, Tampereen Työväen Teatterissa 1953-54 ja Turun Kaupunginteatterissa 1954-76. Hänen merkittäviin näyttämörooleihinsa lukeutuvat monet operettiosat mm. Kreivitär Marizassa ja Mustalaisruhtinattaressa. Vettenrannan huomattavia rooleja olivat myös Seitsemän veljeksen Aapo, Kesäyön unelman Pulma ja My Fair Ladyn Higgins. Hän levytti 1952 turkulaiselle Sointu-levymerkille puolenkymmentä iskelmää. Esko Vettenranta oli vuodesta 1945 lähtien naimisissa näyttelijä-kosmetologi Aija Vilannon kanssa.

Esko Vettenranta näytteli 1941-68 lähes parikymmentä filmiroolia, joista useat olivat nuoria salskeita sankarihahmoja. Komea näyttelijä herätti kriitikoiden huomion jo elokuvassa Tyttö astuu elämään (1943), jossa hän esittää pienessä sivuosassa laulavaa sotamiestä. "Hänessä on jotain sellaista huoletonta miehekkyyttä, joka ei yleensä ole ominaista koulutyttöjen ’söpöiksi’ nimittämissä nuorissa miesnäyttelijöissämme", totesi Suomen Sosialidemokraatin T.A. Yrjänän emännän synnissä (1943) Vettenranta näyttelee toisessa miespääosassa salskeaa Sauli Uttia. "Edullisen ulkomuodon lisäksi hän omaa ilmeiset näyttelijälahjat. Hänestä meille varmaankin kehittyy suomalaisen sankariosien esittäjän ihannetyyppi", kiitteli jälleen Suomen Sosialidemokraatin T.A.

Esko Vettenrannan miespääosia valkokankaalla olivat Laikan Otto maalaiskuvauksessa Kyläraittien kuningas (1945), teekkari Martti Alamaa farssissa Keittiökavaljeerit (1948) ja Jonne Aaltonen kolmiodraamassa Vieras mies (1957). Hän esittää Johannes Kivimaan toista miespääosaa Minna Canthin romaaniin perustuvassa filmatisoinnissa Anna Liisa (1945) ja Lenteelän Jukkaa draamassa Kuudes käsky (1947). Vettenrannan huomattaviin sivuosiin kuuluvat Miesmallin (1944) autonkuljettaja Kuski-Kalle, Lasse Lehtovaara elokuvassa Suomisen Olli rakastuu (1944) ja Oprin (1954) ylikonstaapeli Lauri Marto. Hän näytteli muutamissa televisiotuotannoissa kuten Pulmaa tv-elokuvassa Kesäyön unelma (1962), Heljasta minisarjassa Sodan ja rauhan miehet (1979) ja Hannes Rajakoskea tv-sarjassa Vihreän kullan maa (1988). Esko Vettenranta menehtyi 76-vuotiaana 1989.


Sisko Rytkönen
15.4.2014



Kirjallisuutta ja lähteitä

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 519.

Elokuvakirja. (MMM). Toim. Kari Uusitalo. Helsinki: Otava 1972, 580.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Teatterin maailma. Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Toimittanut Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi 1950, 243-44.

Suomen teatterit ja teatterintekijät. Toimituskunta Timo Martin, Pertti Niemi ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1974, 522.

Leena Järstä: "Näyttelijä Esko Vettenranta aloitti uransa Tapio Rautavaaran kanssa". Helsingin Sanomat kuukausiliite lokakuu 1986, 94.

"Esko Vettenranta on poissa". Turun Sanomat 21.5.1989.

http://www.imdb.com/name/nm0895435/?ref_=fn_al_nm_1/Linki tarkastettu 13.4.2014.