Näyttelijä, laulaja

Yli tuhat roolia esittänyt Ossi Ahlapuro on maamme tunnetuimpia ääninäyttelijöitä, joka muistetaan mm. Radioteatterin kuunnelmista 1967–2001 sekä piirros- ja animaatioelokuvista kuten kiitetystä kulkukissa Thomas O’Malleyn dubbauksesta Disney-tuotannossa Aristokatit (1971). Näyttelijänä hän ponnahti suuren yleisön tietoisuuteen esitettyään pakastimeen jäätynyttä Henrik Boströmiä tv-sarjassa Pidättekö ostereista? (1969). Valkokankaalla Ahlapuron merkittävimpiin rooleihin lukeutuu toinen miespääosa Kale Maunu Kurkvaaran ohjaamassa elokuvassa Naiset (1964) ja näyttämöllä Zorbas (2010, Varkauden Teatteri). Hän on myös luonut menestyksekkään laulajanuran.


Ossi Antero Ahlapuro syntyi 1939 Viipurissa rautatieläinen Aarne Ahlapuron ja turkkuri Lempi Ahlapuron (o.s. Porokuokka) perheeseen. Talvisodan sytyttyä hän lähti vanhempiensa mukana evakkoon ensin Tampereelle ja sieltä Helsinkiin. Lapsena Ahlapuro harrasti musiikkia ja urheilua. Näyttelijän urasta hän alkoi haaveilla tienattuaan koulun jälkeen taskurahoja elokuvateatterin paikannäyttäjänä ja vahtimestarina. Ahlapuroa kiinnosti varhain myös ääninäytteleminen, mikä ilmeni naapurin lasten kanssa kuunnelmien tekemisenä kelanauhalle.

Nuoruudessaan Rautatiekaupan varastossa työskennellyt ja perustamassaan Five Steps -lauluyhtyeessä esiintynyt Ossi Ahlapuro pyrki kertaalleen Suomen Teatterikouluun mutta huonolla menestyksellä. Teatterialalle hän päätyi 1950-luvun lopussa laulettuaan balladin Kostaja Helsingissä pyörineessä rock’n roll-show’ssa. Show’n manageri Helge Siimeksen vinkistä Ahlapuro kiinnitettiin vuonna 1961 Ossi Elstelän johtamaan revyyteatteri Punaiseen Myllyyn, jossa ohjaaja Esko Elstelä kannusti ammatinvalintansa suhteen epävarmaa nuorukaista näyttelijän uralle. Seuraavat näyttämökiinnityksensä hän sai 1963–64 Teatteri Jurkasta ja 1964–67 Kotkan Kaupunginteatterista. Todellisena teatterikoulunaan Ossi Ahlapuro pitää työskentelyään Emmi Jurkan kanssa Teatteri Jurkassa, jossa he esiintyivät vuodesta 1970 lähtien 150 kertaa Mustalaisruhtinattaren pääparina. Rakkaimmaksi näyttämöroolikseen kreikkalaisuuteen mieltynyt Ahlapuro mainitsee Varkauden Teatterissa syksyllä 2010 esittämänsä Zorbaksen.

Radioteatterissa Ossi Ahlapuro toimi kiinnitettynä näyttelijänä vuodesta 1967 eläkkeelle jäämiseensä saakka 2001. ”Kohtaukset äänitettiin, sitten ne kuunneltiin, ja ohjaaja antoi palautetta. Se oli valtavan hyvää koulua, koska siinä kuuli virheet. Äänellään näytteleminen on haastavaa, koska äänessä pitää olla kaikki sävyt, ja artikuloinnin on oltava erittäin selkeää”, hän kertoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa 2019. Merkittävimpiä Ahlapuron äänirooleja on ilmoitushankkija Leopold Bloom Timo Humalojan ohjaamassa, seitsentuntisessa radiodraamassa Odysseus (1982), joka perustui James Joycen kirjoittamaan ja Pentti Saarikosken suomentamaan samannimiseen romaaniin.

Ossi Ahlapuro on tullut tunnetuksi erityisesti piirroselokuvien ääninäyttelijänä. Dubattuaan Aristokattien (1971) laulavaa kulkukissa Thomas O’ Malleyta hän sai kiitosta roolisuorituksestaan jopa Disneyn pääkonttorista. Myös piirroselokuva Robin Hoodin (1973) prinssi Juhana kuuluu Ahlapuron mieliinpainuvimpiin äänirooleihin. Erityisen haastavia laulunumeroita hän esitti Frollona animaatioelokuvassa Notre Damin kellonsoittaja (1996). Ahlapuron ääni on tullut tutuksi myös monista 1970-luvun satuäänilevyistä ja 1980-luvun satukaseteista sekä vuonna 2005 ilmestyneestä äänikirjasta G-Mies Jerry Cotton: Kostaja Sing Singistä.

Valkokankaalla Ossi Ahlapuro on nähty muutamissa filmirooleissa, joista huomattavimpia on toinen miespääosa Kale, Ritvan (Sinikka Hannula) ystävä ja rakastaja Maunu Kurkvaaran ohjaamassa ihmissuhdedraamassa Naiset (1964). Hänen esittämistään sivuosista merkittävimpiin lukeutuu huonosti käyttäytyä taiteilija Jukka ”Juuso” Taivalsaari Aito Mäkisen ja Virke Lehtisen ohjaamassa nuorisoelokuvassa Muurahaispolku (1970). Pienempiä Ahlapuron filmirooleja ovat tytön lanko komediassa Käyntikorttini… (1964), Päämajan (1970) laulava sotilas junassa, Kirstin setä komediassa Varasto 2 (2018) ja liikemies draamassa Ihmisen osa (2018).

Suuren yleisön tietoisuuteen Ossi Ahlapuro ponnahti esitettyään pakastimeen jäätynyttä Henrik Boströmiä tv-sarjassa Pidättekö ostereista? (1969, MTV). ”Tässä keväällä tuli taas yksi kaveri sanomaan minulle, etten ikinä unohda sua – mä oon niin paljon pelännyt sun vuokses, kun olin lapsi. Oli kai se aika pelottavaa, kun omatkin lapseni nukkuivat sen jälkeen monta yötä levottomasti”, hän paljasti Helsingin Sanomien julkaisemassa haastattelussa 1999. Tutuksi televisioyleisölle Ahlapuro tuli myös Päivätanssien (1970–71, Oy Mainos-TV-Reklam Ab) ja Lauantaitanssien (1970–71, MTV) juontajana sekä esiintyjänä.

Televisiorooleja Ossi Ahlapurolle on kertynyt vuodesta 1964 noin kuutisenkymmentä, joista merkittävimpiin lukeutuvat nimiosa Ossi Harkimon ohjaamassa tv-elokuvassa Antti Puuhaara (1964), työläisperheen isä Kosti Jalmari Ranta Liisa-Maija Laaksosen käsikirjoittamassa tv-elokuvassa Viisi tytärtäni (1997, YLE) ja inhimillinen ylikomisario Tuomela arvostetussa televisiosarjassa Raid (2000, YLE). Vierailevana näyttelijänä hän on esiintynyt muun muassa MTV:n suositussa tv-sarjassa Salatut elämät Markku Mattilan roolissa vuonna 2009. Komediasarjassa Kontio & Parmas (2018, Ruutu+ & Nelonen) Ahlapuro tulkitsi koskettavasti vanhaa ja yksinäistä miespotilasta, joka on menettänyt täysin elämänhalunsa.

Ossi Ahlapuro tunnetaan myös menestyksekkäästä laulajanurastaan. Häneltä on julkaistu ensimmäisenä suomalaisena näyttelijänä oma LP-levy nimeltään Minne kukat kadonneet (1970, EMI). Ahlapuron tunnetuimpiin kappaleisiin lukeutuvat mm. Azzurro (1970) ja Ritva Oksasen kanssa levyttämä duetto Maria Isabel (1970). Viimeisin levytys on vuodelta 2009, jolloin hän lauloi My Way -ikivihreän suomeksi nimellä Minun tieni. ”Yhdessä vaiheessa mietin, olenko pääammatiltani laulaja vai näyttelijä. Nyt ajattelen, että olen molempia. Näyttelijän ammatti on opettanut sen, että pystyn tulkitsemaan laulun ja antamaan siihen sävyjä”, Ossi Ahlapuro kertoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa 2019.


Sisko Rytkönen
14.10.2021



Kirjallisuutta ja lähteitä

Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993. Toim. Riitta Seppälä ja Ilona Tainio. Helsinki: Tammi 1993, 98.

Teatterin maailma 1965. Toim. Verneri Veistäjä. Helsinki: Tammi 1965, 127.

Jurkka – Teatteri huoneessa. Toim. Kaarina Kytömaa. Helsinki: LIKE 2003, 272–287.

Heikki Hietamies: Iltaa, hyvät ihmiset. Helsinki: Otava 2009, 193.

Mikko Mattlar: ”Ääni on yhä käyntikortti”. Helsingin Sanomat 18.7.2019, B 11.

Tarja Laaksonen: ”Harrastin koltiaisena kivisotaa”. Iltalehti Viikonvaihde-liite 14. – 15.2.2009, 28–29.

Matti Ripatti: ”Pakastetut kasvot muistetaan”. Helsingin Sanomat 18.7.1999.

Olavi Linnus: ”Se alkoi balladista”. Elokuva-Aitta 17/1964, 20–21.

Ossi Ahlapuron puhelinhaastattelut 28.9.2021, 6.10.2021 ja 13.10.2021, Sisko Rytkönen.

Kuvia ja käännekohtia: Ossi Ahlapuro. AlfaTV, 9.10.2018.

https://www.youtube.com/watch?v=EyZRRqAusvQ/ Mr. Voice Ossi Ahlapuro ja Suomen kenties tunnetuin ääni | Jean Mancini -podcast 024

https://www.imdb.com/name/nm0013961/ Ossi Ahlapuro. Linkki tarkastettu 28.9.2021 [www-sivu]