Kansanrunoilija. Makkosen runoja julkaistiin hänen eläessään Mehiläisessä 1839 (Kahviruno) ja 1840 (Sururuno Suomen kielen tilasta), kalenterissa Necken 1845 (Ilolaulu Suomen kielen kasvannasta) sekä Suomettaressa 1850 (Kerimäen kirkosta). Lönnrot kävi keruumatkallaan Makkosen luona ja tallensi muistiin hänen runojaan neljän päivän ajan. Makkonen vieraili 1845 Helsingissä kansanrunouden tutkijain luona yhdessä kahden muun kansanrunoilijan Olli Kymäläisen (1790-1855) ja Antti Puhakan (1816-1893) kanssa. Asuinpaikan tarkenne: Hanhijärvi. Muut ammatit: suutari, kuudennusmies (Kerimäen kirkon rakennuskassan hoitaja).