Laulu-Miesten lauluja. 3
Laulu-Miesten lauluja. 3
Tallennettuna:
Genre | |
---|---|
Ulkoasu |
1 partituuri (854 sivua) ; 19 cm |
Kieli |
suomi ruotsi englanti saksa latina |
Huomautukset |
Lisäpainokset: 2. p. 1959, 4. p. 1982. |
Julkaisija |
Helsinki :
Laulu-Miehet,
1968.
|
Luokitus | |
Lisätiedot | toimittanut Martti Turunen ; [julk.] Laulu-Miehet |
ISBN |
951-99063-4-7 sidottu |
Osittainen esityskokoonpano |
mieskuoro |
Luontipaikka | Suomi |
Kontrolloimaton nimeke |
Adoramus te Ah, mestari mestari Ahn Schlosser, hot ahn G'sellen Ahoilla näillä Alahall' on allin mieli Am Brunnen vor dem Tore Amoris opulentiam Avatkame aitoamme Ave, ave verum corpus Birdling's flying to his nest Chitarre e mandolini Det skönaste landet Die Rose stand im Tau Disciplinae filius Drink to me only Du Schwert an meiner Linken Eessä pyhäin kuvain Ei, en minä itke Eihän se ollut muuta Ei ole sitä sisarta Elä miestä jouten juota En etsi valtaa, loistoa Enkelparvet laaksoissamme Enpä huoli, vaikk' on huolta Fjäriln vingad syns på Haga From the shadow Glad såsom fågeln Gyonge violának Haavan lehdet levotonna Hei hevonen on tallissa Hei kopukka, nostele koipias Hei, lintu, myrsky, salama Hei nosta, laivuri, ankkuris Hei, perämies mun kiire on Herra kaikkivaltias Herra Petteri kamarissa Hiiri metsähän menevi Hiljallensa minä laulelen vaan Hongat ne haasteli Hos de stora och stilla Huhut ne pitkin kyliä kulki Hurmaa kaipion Huu, huu, huhtikuu Hyrrää, hyrrää Hytten er lukket Hyv' yötä armas Ikkunat verhoo jo illan Illalla ukonkörrit jutteli Illan kuu ja tähti Inveni David servum meum Isten áldd meg a magyart Itse virsikäs Vipunen Ja, det klickar nog en bit Ja siitä sen tietää Jo aamu aurinkoinen Jo kohina illan tuulen käy Jo lahdelta kuuluvi Jos minä yritän yksin Jos missä kuljen Jos vaino uhkaa Jouluyö, juhlayö Jo vaalean vainion yllä Jo valkenee kaukainen ranta Jumalan silmä on taivaalla Kaikki nukkuu Kaiu, kaiu lauluni Kangastuksina katoovat Kantajamme armaimpamme Kas näin, malja pohjaan Kas tuolla, vuorilla Katsokaa mikä pimeys Kaunis, kaunis on aamu Keinutan kaikua Kevään leyhkiin kiehtyvät kentät Kilikali kilikali pom, pom, pom Kirjosiipi perho häärii Kohotat katseesi valoon Kohta yö on mennyt Kuin itse aamu maaliskuun Kuin syksyn lehdet, heelmät riemujen Kuka on hän Kullalleni kukkasia Kultapaiste illan Kun näkee kynttilän Kun olin miessä nuorempana Kuulitko ääniä kummia Kuu paistaa kukkulan takaa Käki kukkui Käy ei laulunloimet oikein kuteisiin Lasst Lautenspiel und Becherlang Laula, laula kieli keito Laula, laula, veitoseni Levähdä lähtehelle Liksom en herdinna Lintu pesään pienoiseen Ljuuli, ljuuli Lukoss' on ukset Luona ylhäin ja tyynten puiden Löi meren aallot Maa kaunehin maa Ma akkunasi alla valvon salaa Maa kunnasten Maa lepää silmin avoimin Maa, meri, taivas, kaikki Matona, neiti nuori Me astumme yöhön Me oomme vartijoita sen Metsäisillä aukeoilla Miks' punaiseks käy nenänpää Minun kultani kaunis on Minä avaan syömeni selälleen Minä katselen illan taivasta Minä näin sinut taas Minä olen Härmän Kankahanpäästä Minä olen Ruuski Kuurtaneelta Miss' on kussa minun omani Miss' on matkan pää Mitä laulat siimeessä puiston Mun pirttini soppea valaisee Muut kuuli kirkonkellon My Bonny lass Mä itäiseltä maalta valon Ne pitkän matkan kulkijat Ne vanhat puistot Niin ihmeen kuulas ja lauha Niinkuin linnut pesissänsä Niinkuin valkeat joutsenet Niin meidän on tää Niin on mieli nuoren miehen Niin tulee tumma yö Nyt luuttu soi Nyt lähteä mun täytyy Nyt mandoliinit soivat Nyt saapuu kaihon sairas illan suu Nyt sinitaivas uinuu Nyt valitkaa Nään seimen yllä tähden Ohoi, sä kalpa kulta O, hur härligt Majsol ler Oi, armas, mikä ilta kuutamon Oi herää Oi, herää armas Oi, kuin armas toukokuu Oi nuoruusaika ihana Oksa orvonkukan Olipa ukko uunin päällä Oli suutarpoika Janneni Ol' kerran seppämestari On autio hieta erämaa On lähteen luona lehmus On neitonen kaino On niityllä varmaan häät On ylpeä sydämemme O salutaris hostia Outo vesi, outo maa Paimen ajaa aasillaan Painuu päivä taakse metsän Palaa taivaan lamppu Poika norja, tyttö sorja Pulmuni puutuit paulaan Pyhät taivaan kirkkaudet Päivä laskee, viihtyvät vienot Qui pius, prudens Rakasta, rakas kultani Rannalla yksin istun Requiem aeternam Riemuisna kuin lintu Riemu täällä on, veikkakullat Rumpu raikuu, torvi pauhaa Sa laakeihin rantoihin Sammaleilla siellä fauni Sanctus Sano, mistä saitkaan loistosi Sa valon jalo antaja Sauna hiljainen mustunut Seisoi seijas Sukkamieli Silmilläs yksin maljasi juon Sireenin terttuja ruusun kukkia Snart er natten svunden Soi taivaat kiitosta Soit meidän nähdä Surut huolet poistukaatte Syttyi kirkas tähtönen Sä laulun lauloit Taas aurinko nousi Taas viulut kutsuen karkelohon Tietäkää; Parolan suureen pataljoonaan Tiirin liirin tengan löysin Tonava oi, sä kaunoinen Tule, tule iltainen hämy Tuli taas ihanat tuulet Tuo armon valkokyyhky Tuuti, tuuti, tummaistani Tyyni, lauha kevätilta Tyynnä meren lahti päilyy Tähän hiljaa soivahan muisteluun Tämä kansa on kestänyt ennenkin Tääll' yksinäni laulelen Uljain uhmin sa astu Unteni mailla onneni saari Unten vienot viljapellot Uros ilvesten heimoa Valkea yö, kalsea yö Vapaasti ja julki Vapise vaeltaja Veet syvät päilyvät Vesi solisee Vielä ne huojuu honkapuut Vila vid denna källa Vintern rasat ut bland våra fjällar Vi äro andens fria folk Voga, voga Marinaro Väistyi talvi vaarojemme lailta Wohlauf, noch getrunken Wo kommt die rote Nase her Yli kuljimme illan saatossa Ympäri vyöhyt metsien Yttiä kattia Yö hohtohelmissään Yössä uinuu suvinen maa Yötä kohti Kaukomieli Äite tuutii vauvaa Äiti nukkuu jo Äsken sadun saaren avosilmin näin Öin kun leirivalkeet palaa |